Elämä Filippiineillä jäi suunniteltua lyhyemmäksi kuin lensimme maasta pois Helmikuun puolessa välissä. Tarkoituksena oli viettää kokonainen vuosi Filippiineillä, eikä päätös lähdöstä ennenaikaisesti tapahtunut hetken mielijohteesta. Kuitenkin siinä kohtaa kun ulkopuoliset asiat alkavat verottaa omaa mielenterveyttä ja hyvinvointia tavalla, joka vie mieli apeana sängynpohjalle, on parempi pistää stoppi mahdollisimman pian. Lopulta maassa tuli kuitenkin vietettyä yhteensä 4 kuukautta, jonka aikana ehdimme näkemään neljä eri saarta sekä useita eri kohteita. Kokemus oli unohtumaton ja upea, mutta myös opettavainen sekä rankka.
MITÄ TAPAHTUI?
Siirtyminen Filippiineille sai alkunsa silloisen työpaikkani kautta saadusta työtarjouksesta siirtyä työtehtäviin Filippiineille vuoden ajaksi. Tietenkin tartuin mahdollisuuteen, sillä olimme puolisoni kanssa haaveilleet Aasiasta matkakohteena jo pidemmän aikaa. Kuitenkin jo lähtö oli melko sotkuista kun mm. lentojen sekä muiden asioiden järjestely jätettiin viimetinkaan, matkatavaroiden määrästä tapeltiin, vakuutuksien järjestäminen ja monet muut käytännön asiat takkusi todella paljon työnantajan puolelta. Intuitio antoi hälytysmerkkejä, jotka kuitenkin innostuksessani siivutin.
Lopulta asiat saatiin kuin saatiinkin järjestettyä ja pääsimme matkaan. Loppuvuosi meni rauhallisesti työtehtäviin tutustuen ja tottuen täysin uudenlaiseen työkulttuuriin – joka muuten oli iso shokki. Paikallinen työkulttuuri oli suoraan sanottuna järkyttävä. Työntekijät valehtelivat päin naamaa sen minkä ehtivät yrittäen saada kaikki mahdolliset työedut, kantamatta kuitenkaan minkäänlaista vastuuta työyhteisössä. Ensimmäisen 2 kuukauden aikana irtisanoutujia oli useampi ja irtisanottuja vielä reilusti enemmän. Tuntui mahdottomalta rakentaa ja luoda jotain täyden kaaoksen keskellä. Tähän lisäksi vielä työskenteleminen ainoana ulkomaalaisena, joka ei ymmärrä paikallista kieltä kävi todella raskaaksi. Oma roolini työyhteisössä oli tuoda työyhteisöön eurooppalaista työotetta, joka ei saanut kovin positiivista vastaanottoa. Huomasin, että minua alettiin vältellä ja läsnäoloni toimistolla loi epämiellyttävän tunnelman. Tämä tietenkin tuntui pahalta, koska se ei ollut missään nimessä tarkoitukseni.
Lisäksi kuluvan 4 kuukauden aikana palkkaa ei maksettu ajallaan kertaakaan, minkä lisäksi yhteydenottoni asiaan liittyen sivuutettiin kerta toisensa jälkeen. Epätoivon tunne alkoi olla niin suuri, että useat työpäivät pitivät sisällään vessassa itkemistä. Tunsin olleeni loukussa. En saanut apua, tilannettani vähäteltiin ja mitään työnantajan puolelta tulleita ”lupauksia” ei pidetty. Tässä kohtaa tiesin, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä. En aio työn vaikuttaa negatiivisesti muihin elämän osa-alueisiin ja viedä mielenterveyttä. Been there, done that and never again!
Ongelmat alkoivat heti kun siirryin Euroopan ulkopuoliselle työnantajalle, joka tietenkin jätti ikävän fiiliksen Euroopan ulkopuolella työskentelystä. Haluan kuitenkin uskoa, että kohdalleni osui huonoa tuuria sen sijaan, että asiat olisivat aina näin ikävästi levällään. Työpaikan ongelmien lisäksi olimme puolison kanssa toistuvasti sairaana, kohdallemme osui myös vesivahinko yhdessä Airbnb asunnossamme (keittiön vesiputket räjähti) sekä monenlaista muuta minkä vuoksi alkoi kieltämättä tuntua, että universumi heitteli merkkejä siitä, että nyt ollaan väärässä paikassa. Tammikuun alussa teimmekin päätöksen, että irtisanoudun töistä, ja jätämme Filippiinit taaksemme.
MILLAISET FIILIKSET FILIPPIINEISTÄ JÄI?
Matkakohteena Filippiinit on erittäin monipuolinen ja uskomattoman kaunis maa. Ehdottomasti kannustan käymään ja kiertämään mahdollisimman monta eri saarta mikäli vain mahdollista. Kuitenkaan asuinmaana en oman henkilökohtaisen kokemukseni kautta pysty suosittelemaan. Toki me asuimme Cebun saarella Cebu Cityn suurkaupungissa, joka kuulemani mukaan on siisti verrattain Manilaan. Kaupungissa leijaili jatkuvasti erittäin voimakas jätteiden haju, roskien määrä oli hurjaa, rottia vipelsi kaikkialla puhumattakaan muista ötököistä kuten torakoista. Varotuksen sanana sanoisin myös, että asiakaspalvelukulttuuri Filippiineillä poikkeaa oman kokemukseni mukaan melko paljonkin muista Kaakkois-Aasian maista. Turisteja ei liiemmin arvosteta, mutta rahat yritetään saada kuitenkin irti tilanteessa kuin tilanteessa. Ruokakulttuuri oli myös sieltä erikoisimmasta päästä – eikä valitettavasti positiivisessa mielessä. Tällaiset asiat eivät tietenkään kanna suurta painoarvoa jos kyseessä on muutaman viikon lomamatka, sillä se on hetkellistä. Mutta pidemmän päälle tällaiset asiat alkavat käydä todella raskaaksi ja vaikuttamaan arjen kokemukseen.
En palaisi takaisin enää isoihin miljoonakaupunkeihin Filippiineille, mutta voin nähdä palaavani joskus lomamatkan merkeissä paratiisisaarille sukeltamaan tai vaeltamaan vuoristoon ja vesiputouksille – Filippiinien saaristosta nimittäin löytyy useampiakin, ihan maailman parhaimmiksi ja kauneimmiksi valittuja matkakohteita. Näistä esimerkkinä mainittakoon El Nido (josta kirjoitin oman postauksen), sekä Boracay, joiden upeille rannoille ja viidakoille voin antaa lämpimän matkailusuosituksen!
Vaikka oma kokemukseni ei ollut se parhain, olen silti kokemuksesta kaikkine puolineen kiitollinen ja jatkan ylpeästi kokemusta rikkaampana eteenpäin!
MIHIN MATKA JATKUI?
Filippiineiltä meidän matka jatkui ensimmäisenä Thaimaahan, jonne myös perheeni saapui Suomesta viettämään kahden viikon lomaa. Oli aivan ihanaa päästä näkemään perhettä ja saada turvallisuuden tuntua näiden rankkojen kokemusten jälkeen. Thaimaassa vietimme kokonaisuudessaan vajaan kuukauden, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Indonesiaan – tarkemmin Balille. Tälläkin hetkellä kirjoittelen Balilta, mutta kuluneen kuukauden aikana on ehditty matkustaa myös Malesiaan, sekä Singaporeen. Näistä maista ja seikkailuista kirjoittelen lisää seuraavassa postauksessa, joka julkaistaan toukokuun loppupuolella. Tarkoituksena on kierrellä Kaakkois-Aasian maita sen aikaa kun suunnittelemme minne olisi hyvä asettua seuraavaksi. Maanosa tulee olemaan Eurooppa, mutta maa on vielä etsinnässä.
Onko sulla mahdollisesti kokemuksia Filippiineistä matkakohteena? Olisi ihana kuulla muiden kokemuksia!
Välimeren rauhalliseen elämäntyyliin rakastunut haaveilija, joka nauttii arjesta kaikilla aisteilla. Haistellen suolaista meri-ilmastoa, tunnustellen auringon poltetta iholla, katsellen värikkäitä auringonlaskuja, kuunnellen meren kohinaa sekä maistellen raikkaita viinejä.
Huh, aikamoinen kokemus. En yhtään ihmettele, että tuollaisessa työympäristössä ei viihdy. Itselläni Filippiineistä pelkästään positiivisia kokemuksia matkakohteena. Apo, Bohol, Cebu ja Siquijor koettuna, seuraavana kohteena Palawan ympäristöineen.