YLIOPISTOVAIHTO HONG KONGISSA – RISUT, RUUSUT JA KAIKKI SILTÄ VÄLILTÄ

Teen koko yliopistotutkintoni ulkomailla, tarkemmin sanottuna Macaussa ja Portugalissa, mutta päätin silti tarttua vielä yhteen ylimääräiseen seikkailuun ja lähteä myös vaihtoon masters-tutkinnon toisena vuotena. Korona oli vielä valloillaan kun hakuprosessi alkoi, mutta tiesin, että haluaisin lähteä vain Aasiaan ja mikäli se ei olisi mahdollista, jäisin mieluummin Lissaboniin. Minut onneksi hyväksyttiin ykköskohteeseeni Hong Kongiin ja koronatoimetkin lievenivät juuri sopivasti. Vietin Hong Kongissa yllättäen kaksi jaksoa sunnitellun yhden sijasta, sillä nautin olostani niin paljon. Nyt Eurooppaan palattuani on aika käydä läpi vaihdon risut, ruusut ja kaiken muun siltä väliltä. Tässä siis vaihtovuoteni pähkinänkuoressa ja hups, tulipas juttua paljon.

Miksi juuri Hong Kong? Mitä muita kohteita harkitsin?

Vaikka rakastankin seikkiluita, päätin laittamaan Hong Kongin, eli kaikista tutuimman kohteen Aasiassa, ensimmäiseksi vaihdokseni. Asuin Macaussa 5 vuotta ja olin käynyt Hong Kongissa lukuisia kertoja (vaikka siellä olikin edelleen paljon, mitä en ollut nähnyt), minkä lisäksi kieli, ilmasto ja kulttuuri olivat jo tuttuja. Myös eräs parhaista kavereistani Macaussa ja hänen poikaystävänsä olivat muuttaneet Hong Kongiin juuri, joten kavereitakin löytyi. Ajattelin myös, että haluaisin mahdollisesti itsekin muuttaa Hong Kongiin pysyvämmin ja vaihdon aikana voisin luoda suhteita ja muutenkin tutustua paikkaan syvemmin. Ja tietystikin toivoin myös, että pääsisin käymään Macaussa kunhan rajat aukeaisivat.

Kakkosvaihtoehdoksi laitoin Taipein. Mietin todella pitkään, laittaisinko sen ensimmäiseksi, mutta lopulta yllä mainitut syyt veivät voitot. Tässä vaiheessa opiskelijat eivät myöskään vielä päässeet Taiwaniin sisään, joten se olisi ollut suuri riski. Kolmosvaihtoehto oli Seoul ja neljäs Beppu, pieni kaupunki Japanissa. Kaikki olisivat varmasti olleet huippuja kokemuksia.

Koulullani oli vain yksi vaihtokoulu Hong Kongissa, joten valinnanvaikeutta ei siinä suhteessa ollut. Lingnan University on yksiä Hong Kongin huonoimmista kouluista, mutta olin päätökseni tehnyt, enkä totuuden nimissä edes mennyt vaihtoon akateemisista syistä 😀

”Where are you from?” eli kaverisuhteiden luomisen taito

Yksin uuteen maahan lähteminen on aina jännittävää ja itsekin stressasin hieman siitä, että saanko kavereita. Asennoiduin niin, että edes yksi hyvä kaveri olisi tarpeeksi, mutta kuinka kävikään – tutustuin suureen kasaan upeita ihmisiä ja kansainvälisten suhteiden verkkoni on kasvanut hirveästi 😀

Moni varmasti haaveilee paikallisten kavereiden saamisesta, mutta ikävä kyllä tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Ja ymmärtäähän sen tavallaan. En itsekään ole ikinä paikallisena opiskelijana yrittänyt erityisesti tutustua vaihtareihin, sillä he kuitenkin lähtevät pian ja heillä on vähät omat aikataulunsa ja agendansa. Niin siis minullekin Hong Kongissa kävi, että kaverini olivat muita vaihtareita. En kuitenkaan näe tätä huonona asiana, sillä tutustuin ihmisiin ympäri maailman. Kirjaimellisesti. Ja en jäänyt aivan ilman paikallisia kavereitakaan.

Koska vietin Hong Kongissa kaksi lukujaksoa, päätin kertoa molemmista erikseen. Jaksot olivat keskenään varsin erilaiset kokemukset sosiaalisesti ja olen tyytyväinen, että sain kokea ne molemmat. Molemmat kasvattivat omilla tavoillaan ja myös näyttivät, kuinka erilainen vaihtokokemus voi olla.

Halloween

Syyslukukausi

Saavuin kampukselle varsin aikaisin ja se oli todella autio. Asuntolassani ei asunut muita vaihtareita lainkaan ja paikallisilla ja kiinalaisilla oli omat juttunsa. Meillä oli Zoomin kautta orientaatiotilaisuus, jonka jälkeen ruotsalainen vaihtari laittoi minulle viestiä IG:ssä (löysi minut nimeni perusteella) ja kaveruussuhteemme alkoi. Hänen kauttaan ovet avautuivat moniin muihin vaihtareihin, sillä heistä useat asuivat samassa asuntolassa. Myös kursseilla ajautui istumaan muiden vaihtareiden seuraan. Se vaan oli helpompaa, sillä tiesit aina, että he ovat myös uusia ja luultavasti etsivät myös kavereita ja teillä jo saattoi olla yhteisiä tuttuja.

Aika nopeasti ja jotenkin omalla painollaan meille muodostui viiden tytön porukka, joka oli se ”turvaporukka”. Meitä olivat minä, edellä mainittu ruotsalainen, belgialainen ja kaksi meksikolaista. Ns. turvaporukka oli minulle todella tärkeä, sillä ryhmächättiin pystyi aina viestittäämään lounaalle menosta tai perjantai-illan suunnitelmista, eikä koskaan tarvinnut kokea oloaan yksinäiseksi, mitä olin pelännyt.

Asiat kuitenkin alkoivat muuttua, kun tapasin nykyisen poikaystäväni n. kuukauden koulun alun jälkeen. Hän oli siis myös vaihtarina samassa koulussa, mutta emme tunteneet toisiamme alusta asti. En tiedä tarkalleen miksi, mutta juttumme aiheutti hirveästi draamaa tyttöporukassa ja erityisesti heistä yksi käyttäytyi niin kateellisesti/piikittelevästi, että se vaikutti kaverisuuhteeseemme ja hänellä oli omat ongelmansa myös muiden porukan jäsenten kanssa. Jatkoimme kuitenkin yhdessä hengaamista, vaikkakin loppua kohti enemmän myös erilaisissa porukoissa tai kahden kesken joidenkin kanssa. Poikaystäväni kautta tuli mukaan tietysti myös hänen kavereitaan ja jakson edetessä tutuistuimme jatkuvasti uusiin vaihtareihin. Kampuksella oli tapana liittyä seuraan, jos näki tuttuja syömässä tai istumassa iltaa ulkona, mikä oli mielestäni kivaa. Vaikka kaikilla olikin omat porukkansa, olivat kaikki avoimia ja sosiaalisia.

Ja siis kyllä tosiaan, löysin vaihdosta poikaystävän (ja psst. en ole muuten edes ensimmäinen tai toinen mandariinilainen, jolle on käynyt näin) 😀

Kevätlukukausi

Kavereiden ja tietysti erityisesti poikayvstävän hyvästely oli haikeaa. Juuri kun tuntui, että oli löytänyt omat piirit ja oli koko ajan moikkailemassa ihmisiä, oli kampus yhtäkkiä tyhjillään. Pari muutakin vaihtaria jäi Hong Kongiin kevätlukukaudeksi, mutta en tuntenut heitä kovin hyvin, joten olo oli yksinäinen. Ja kavereiden löytäminen oli vaikeampaa tällä kertaa. Jostain syystä kakkosjaksossa vaihtarit eivät olleet yhtä aktiivisia kuin syksyllä, enkä edes koskaan tavannut heistä varmaan puolia. Tässä jaksossa myös korostui entistä enemmän se, että olin vanhempi kuin muut vaihtarit. Jotkut olivat 19-20v, kun taas minä täytän tänä vuonna 27!

Sain IG:ssä (jälleen :D) viestin eräältä intialaiselta tytöltä, joka oli jotenkin löytänyt profiilini ja tulossa samaan kouluun vaihtoon. Emme kuitenkaan löytänyt molemmille käyvää ajankohtaa tavata, joten aloitin tunnit yksin. Asuntolassani ei taaskaan ollut muita vaihtareita ja tällä kertaa vain yhdellä kursseistani oli muita ulkomaalaisia. Meillä oli vain yksi viikko koulua, vain lyhyitä esittelytunteja, ennen kuin alkoi viikon pituinen kiinalaisen uuden vuoden loma. Olin siis käytännössä kaksi viikkoa aivan yksin. Onneksi vihdoin saimme sovittua kolmen intialaisten kanssa tapaamisajankohdan ja näin loin ensimmäiset kontaktini ja pääsin vihdoin myös vaihtareiden ryhmächättiin mukaan.

Olimme itse asiassa palaamassa intialaisten kanssa takaisin kampukselle kun törmäsimme kolmeen vaihtariin kadulla ja tajusimme yhden heistä kanssa olevamme samalla kurssilla. Kun meillä siis oli seuraavan kerran tunti, hymyilin hänelle niin kutsuvasti, että hän istui viereeni. Samana päivänä oli suunnitteilla iso vaihtaritapaaminen, joten ehdotin hänelle yhdessä sinne menemistä. Tapaaminen peruuntui, mutta perjantain saapuessa päätin pistää itseni likoon ja tekstasin kyseiselle saksalaiselle tytölle, oliko hän menossa juhlimaan. Näin pääsin tapaamaan hänen kauttaan kaksi muuta tyttöä ja myöhemmin sain kutsun hikelle, jolle he ja jo tapaamani intialaiset olivat menossa parin muun tyypin kanssa. Ja näin pikku hiljaa aloin tapaamaan ihmisiä.

Kevätlukukautena en koskaan löytänyt ”turvaporukkaa”, mutta varsinkin loppua kohti koin oloni luonnolliseksi erään suuremman ryhmän (johon kuuluivat mm. se saksalainen tyttö, hänen kauttaan tapaamani toiset tytöt ja intialaiset kaverini) seurassa ja esim. pelasimme usein korttia kampuksella. Kurssini saksalaisesta tytöstä tuli läheisin kaverini, mutta hänellä oli myös muita kaveriporukoita ja suunnitelmia, joissa en ollut mukana. Mikä on tietysti ok. Vaikka minulle ei muodostunutkaan yhtä selkeää porukkaa (joka olisi se turvaporukka kaikille sen jäsenille), koin olevani todella ihanien ihmisten ympärillä. Ja aivan viimeisilläkin viikoilla tein vielä uuden hyvän kaverin.

Kakkosjaksossa olin enemmän yksin, mutta myös koin olevani oikeasti rakastettu. En tiedä kuinka selittää tämän, mutta epämääräinen iso porukkamme oli täysin draamaton ja kaikki oikeasti arvostimme ja välitimme toisistamme suuresti. Hyvästit olivat jälleen tunteikkaat ja sain jälkikäteen jopa pari viestiä ihmisiltä, joissa he kiittivät, että olivat tavanneet minut <3

Sain myös ihka oikean paikallisen kaverin tässä jaksossa. Olimme olleet samalla kursilla myös ensimmäisessä jaksossa, mutta emme koskaan jutelleet. Nyt tunnistimme toisemme ja istuimme vierekkäin koko kurssin ajan. Hengasimme pari kertaa myös vapaa-ajalla ja söimme lounasta usein yhdessä tunnin jälkeen. Ja hän on sattumalta tulossa ensi syksyllä vaihtoon Suomeen, joten näemme uudestaan!

^{Macaun vanhoja luokkalaisia moikkaamassa}

Summa Summaarum, tässä parhaat vinkit kavereiden tekemiseen

Kuten tarinoistani huomaa, on paljon sattuman varassa. Paljon riippuu siitä, kuka sattuu olemaan kämppiksesi tai kurssitoverisi. Tai kuka sattuu löytämään sinut IG:stä 😀 Mutta kuten kevätjaksostani näkee, on paljon myös kiinni itsestään. Vaihdossa on pakko astua mukavuusalueen ulkopuolelle ja laittaa itsensä likoon saadakseen kavereita. Kuulin oman kakkosjaksoni kaltaisia tutustumistarinoita muiltakin vaihtareilta. Pistä siis se viesti menemään! Ei kukaan tuomitse ihmistä, joka haluaa tehdä ystäviä. Ja jos tuomitsee niin sitten et kyllä kaivannut tuota ihmistä elämääsi. Yhden ihmisen kautta on helppoa tutustua muihin, kun lähtee mukaan hikelle, museoon tai vaikka clubille. Näin lumipallo lähtee vyörymään. En valehtele, alkoholi on hyvin keskeinen osa vaihtarielämää. Mutta ei pakollinen. Toisessa jaksossa ihmiset yleisestikin joivat vähemmän kuin ensimmäisessä ja mukana oli myös ihmisiä, jotka eivät ikinä juoneet. Joskus he tulivat mukaamme, joskus eivät, mutta kukaan ei koskaan tuominnut heitä.

Paras tapa tutustua paikallisiin oli Linganissa urheilulajit. Tenniksessä pystyin jutella matalalla kynnyksellä paikallisille ja kiinalaisille opiskelijoille ja myös huomasin muilta vaihtareilta, että urheilujoukkueisiin liittyneet tunsivat eniten paikallisia. Se on siis suurin tärppini vaihtareille: liity mukaan johonkin harrastukseen.

Legendaarinen Mr. Wong:n ravintola

Opinnot hongkongilaisessa yliopistossa – kurssivalinnat, opetuksen taso, kampuksella asuminen ja muuta

Lingnan University on yksiä Hong Kongin huonoimmin rankingseissä menestyvistä yliopistoista, mutta tämä ei todellakaan tarkoita, etteikö siellä olisi ollut hyvä opiskella. Oikeastaan kävin varmaan koko elämäni parhaan kurssin siellä! Opettajat olivat suurimmilta osin hyviä (joskin huonojakin mahtuu toki aina mukaan) ja kurssit mielenkiintoisia. Olin onnekas, sillä sain valita kaikki kurssini täysin vapaasti (valinnat löytyvät seuraavasta kappaleesta), kunhan ottaisin vähintään 4 kurssia viisumisääntöjen vuoksi. Hong Kongissa sain kuitenkin ottaa vain kandikursseja, joten joskus taso tuntui hieman liian helpolta ja kurssikaverit olivat joskus varsin epäkypsiä. Mutta näin vaihdon ajan ei se minua häirinnyt suuremmin.

Kurssivalinnat

Pääaineeni Portugalissa on markkinointi, mutta kuten mainittu, sain valita kurssini aivan vapaasti. Tämä oli täydellistä, sillä jo maisterintutkintoani etsiessä olin kokenut, että missään ei olisi minulle täydellistä pääainetta, jossa yhdistyisivät mielenkiintoni markkinointiin ja Aasian ja kulttuurien tutkimiseen.

Ensimmäisessä jaksossa opiskelin seuraavia kursseja: Intercultural Communications, Getting to Yes Through Negotiations, Thinking Like an Anthropologist, Mandarin 3 ja Cantonese 1. Tuo antropologian kurssi on koko elämäni lempi kurssi ja opettaja, meksikolainen mies, joka oli asunut Manner-Kiinassa vuosia ja nyt Hong Kongissa Australian kiinalaisen vaimonsa kanssa, oli kertakaikkisen loistava! Koen oppineeni kurssilta aivan hirveästi ja se on vaikuttanut ajattelutapaani paljon.

Toisessa jaksossa kurssini olivat: Marketing in the Chinese Mainland, Greater China: Identity & Interdependence, Rethinking Global Issues ja Marketing Research. Viimeisin oli inhokkikurssini ja aivan turha, koska olen opiskellut sen jo aiemmin, mutta suunnitelmani ottaa Mandarin 4 menivät pilalle yllättävän aikataulumuutoksen takia ja lopulta jouduin etsiä äkkiä vain jonkun kurssin tilalle.

Kampuselämää

Asuimme Tuen Munissa sijaitsevalla kampuksella. Tämä olisi muuten varsin täydellinen tilanne – lyhyt koulumatka ja Hong Kongin tasoon verrattuna aivan uskomattoman halvat vuokrat (n. 900€ koko lukujaksosta), MUTTA ikävä kyllä jouduimme jakamaan huoneemme toisen ihmisen kanssa. Ja vessan lukuisien muiden kanssa. Onnekseni pääsin kahdeksasta asuntolasta uusimpaan ja parhaampaan, jossa vessa jaettiin ”vain” 4 henkilön kesken (vs muissa asuntoloissa puolen kerroksellisen kanssa), mutta kämppikseni kyllä ajoi joskus hulluuteen. En usko, että kukaan haluaisi jakaa makuuhuoneen tuntemattoman ihmisen kanssa, mutta jotkut kaverini olivat onnekkaita ja tulivat hyviksi ystäviksi kämppistensä kanssa. Minulla ei käynyt näin. Kämppikseni ei ollut huono ihminen lainkaan, mutta vietti kirjaimellisesti kaiken aikansa sängyssä, eikä minulla ollut mitään omaa rauhaa 10 kuukauteen. Tähän vielä päälle erilaiset siisteyskäsitykset ja toisen ärsyttävät elämäntavat ja olin loppuajasta oikeasti menettämässä järkeni 😀 Ei enää koskaan!

Kämppistä lukuunottamatta kampuselämä oli kivaa, vaikka asuimmekin tunnin metromatkan päässä keskustasta. Kavereita oli aina lähellä ja yleensä valmiina näkemään, ruokaa sai suhteellisen halvalla ja helposti ruokalasta ja meillä oli urheilutilat kuntosalista ulkona sijaitseviin kori-, jalkapallo- ja tenniskenttiin, juoksurataan ja uima-altaaseen. Itse aloitin tenniksen ja kävin treenaamassa myös ulkokentällä ja salilla.

Maisemat ikkunastani

Loppusanat ja suosittelisinko Hong Kongia vaihtokohteena?

Aloitetaan siitä tärkeimmästä: Hong Kong on aivan täydellinen vaihtokohde, enkä voi suositella sitä tarpeeksi! Kaupunki on pienehkö, mutta paikasta toiseen pääsee helposti ja tekemistä on todella monipuolisesti. Hong Kongista löytää kaiken pilvenpiirtäjistä rantoihin, vuoriin, pikkukyliin ja museoihin. Hintataso on (paikallisissa) ravintoloissa suomalaiselle todella edullinen ja kaupunki on myös täynnä ilmaisia aktiviteetteja. Tuntuu, etten vuodessakaan ehtinyt tehdä kaikkea mitä halusin! Ja mikäli haluaa, pääsee Hong Kongista matkustamaan muualle Aasiaan helposti ja joskus myös todella edullisesti.

Koulun taso on varmasti Lingnania parempi muissa yliopistoissa, esim. University of Hong Kong (paras yliopisto), Hong Kong University of Science and Technology, The Hong Kong Polytechnic University, City University of Hong Kong ja Hong Kong Baptist University, mutta en todellakaan sivuuttaisi Hong Kongia, mikäli pääset johonkin muuhun yliopistoon. Kuten sanottu, nautin kursseistani ja koen vaihdossa tärkeämpää olevan se kaikki muu koulun ympärillä.

Hongkongilaiset osaavat englantia hyvin (Aasian tasolla), mutta huomasin, että moni vaihtari koki kielimuurin suureksi. Hong Kongissa on oma aksenttinsa ja tapansa puhua englantia, siihen voi mennä aikaa tottua. Ja tietysti aina voi itse opetella kanttonin perusteet 😉 Sanon tämän vain siltä varalta, että joku jännittää asioiden hoitamista paikan päällä. Sairaaloissa, pankeissa yms löytyy aivan varmasti englantia osaavia. Jopa ruokakaupoissa ja taxeissa puhutaan englantia vähintäänkin auttavasti. Tilanne on siis aivan eri kuin monissa muissa kohteissa, joissa ei oikeasti välttämättä pärjää ilman paikallisen kielen taitoa.

Long story short, vaihtoni oli mahtava kaikkine kommelluksineen ja suosittelen Hong Kongia ja vaihtoon lähtemistä yleisesti kaikille! Tässä vielä joitain hauskoja muistojani vaihdon ajalta:

• Kolmen päivän karanteeni saapuessani elokuussa 2022. Onneksemme sääntö muuttui juuri viikkoa ennen saapumista, sillä sitä ennen se oli 7 päivää. Ja vielä aiemmin 2 viikkoa!!!
• Tähtien alla rannalla ”telttailu”, koska emme olleet valmistautuneet lähellekään tarpeeksi ja paluumatkalla nukahdin seisoaltaan metroon
• Auringonlaskun jälkeen mutaiseen ja melkein mahdottoman vaikeakulkuiseen viidakkoon eksyminen 45 minuutin ajaksi, jollon mielessä jo kävi vain istua alas ja odottaa auringonnousua
• 5 visiittiä 5 kuukauden aikana Macauhun näkemään kavereita <333 Aivan korvaamattomat päivät sen jälkeen kun kesällä 2021 lähdin Macausta itkien tietämättä milloin koskaan pääsisin takaisin ja sitten vietin puoli vuotta Macaun vieressä syyslukukautena 2022 kun rajat olivat edelleen kiinni
• Illat Mr. Wong -ravintolassa, jossa n. 10€ hintaan sai syödä ja juoda niin paljon kuin pystyi ja itse Herra Wong tuli aina viihdyttämään hassuilla jutuillaan. Täällä kävimme niiiiin useasti, etten edes tiedä käyntien määrää
• Hike, jossa apinat piirittivät meidät ja käyttäytyivät niin agressiivisesti, että jouduimme pyytää kahta paikallista tyttöä kävelemään kanssamme, jotta pääsisimme reitin loppuun
• Kaikki öiset kampushengailut ja varsinkin koronasääntöjen voimassa ollessa vartijoiden välttely
• Rantareivit, jotka olivat klo 22-06. Yhdessä välissä väsyin niin pahasti, että nukahdin rantahiekalle, vaikka DJ-musiikki pauhasi vieressä 😀 Auringonnoustessa olin aivan kuollut ja aloitin 2h matkan takaisin kotiin yhden kaverin kanssa, kun taas kaksi muuta päätti lähteä läheiselle hikelle!!!???
• Pyöräretki paikallisen kaverini kanssa luontoalueella, jonne ei kyllä todellakaan eksyisi vahingossa
• N969-yöbussi baarialueelta kotiin. 1h matka sisältäen n. 15min kävelyn bussipysäkiltä kampukselle oli aina yhtä kidutusta, mutta ikoninen Hong Kong -kokemus kaikille Linganlaisille haha. Joskus bussi oli kirjaimellisesti täynnä meitä
• Hong Kong -tatuointi ikuistamaan tätä vuotta!

Kuvamateriaalia rannalta nukkumisesta. Emme heränneet virkeinä, sen voin kertoa

Oletko sinä ollut vaihdossa tai kiinnostaisiko se tulevaisuudessa? Tai onko sinulla kysymyksiä aiheesta? Kommentoi alle tai laita minulle suoraan viestiä instagramissa @verawinter 🙂

Psst. Lisää Hong Kong -aiheisia postauksia pääset lukemaan TÄSTÄ.