Vuosi 2023 vetelee viimeisiään, joten kurkistamme ajassa taaksepäin ja muistelemme kulunutta vuotta. Mitä meidän Muu maa mandariini -blogin kirjoittajien vuoteen 2023 on siis kuulunut? Postauksesta löytyy tuttuun tapaan meidän kaikkien muistoja vuodelta 2023, sekä tietysti vuoden parhaat ja pahimmat hetket!
Tiimimme vahvistui tänä vuonna kun saimme mukaan neljä uutta kirjoittajaa: Italiassa asuvan Julian, Isossa-Britanniassa asuvan Karitan, Hollannissa aluvan Helin ja Maltalta juuri Filippiineille muuttaneen Janinan. Meitä kirjoittajia on siis tällä hetkellä yhteensä yhdeksän. Voit tutustua kaikkiin kirjoittajiin täältä.
Sunna – Itävalta
- Vietin kesää kotiseudulla Saamenmaalla Norjan ja Suomen rajalla keräämässä tutkimusaineistoa väitöskirjaani varten, eli toisin sanoen hengailin kalastajien kanssa ja patikoin ja kalastin itsekin. Kenttätyö oli rankkaa, mutta kasvatti minua ammatillisesti paljon: tutkimukseni ei ole enää pelkkä suunnitelma, vaan oikeita, merkityksellisiä asioita oikeiden ihmisten elämässä. Wienistä pohjoiseen lähtiessä harmitti, että pitää uhrata kesä sääskille, mutta lopulta en olisi halunnut palata Itävaltaan takaisin. Onneksi ensi vuonna pääsee taas kahlaamaan joessa ja turisemaan kalaukkojen kanssa!
- Muutin joulukuun alussa yhteen kumppanin kanssa keskustasta laitamille ihan Tonavan rannalle. Selvittiin muutosta yhtenä kappaleena, vaikka samalle päivälle osui Wienin pahin lumimyrsky vuosikausiin… Nyt naapureita ovat sitten joutsenet, merimetsot ja majavat, ihanaa!
- Reissut jäivät tänä vuonna Wien-Inari–siirtymiä lukuunottamatta vähiin (niissä oli hommaa, koska menin bussilla Baltian läpi). Yllättäen hienoimmat kokemukset tulivat muutaman päivän Tirolin-reissulta: patikoitiin jäätikön vieressä yksi päivä, kiipeiltiin sporttia toinen ja kolmantena kokeiltiin porukasta suurimmalle osalle uutta lajia eli via ferrataa/Klettersteigia. Samanlaisia lähiseikkailuja lisää ensi vuodelle, kiitos!
Parasta: Oma elämä tuntuu nyt tasaiselta ja onnelliselta! Ammatillisesti menee mukavasti: tutkimus etenee, apuraha ei ole (vielä) loppu ja sain opetushommia lisänakkina. Olen Itävallassa asumisen suhteen hyvässä vaiheessa, koska olen jo tottunut byrokratiaan, kieleen ja maan tapoihin, mutta uusia seikkailuja ja nähtävää löytyy silti aina. Olen myös kenttätöiden ansiosta päässyt näkemään perhettä paljon tavallista enemmän, mikä oli todella kaivattua!
Pahinta: Maailmantila ja ihmisten piittaamattomuus kyrsii ja ahdistaa aina vain enemmän. Kansainvälisen kaveripiirin myötä esimerkiksi Gazan ja Ukrainan sota tulevat lähelle. Olen myös seurannut ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisessa luonnossa omin silmin, ja surettaa nähdä isoja muutoksia kotiympäristössä.
Johanna P. – Portugali
- Vuosi sisälsi paljon ihania reissuja Portugalissa ja Euroopassa ystävieni kanssa, sekä hyvien ystävieni unelmien rantahäät.
- Ajoin kesällä autolla ystäväni ja koiriemme kanssa Portugalista Ruotsin kautta Suomeen, ja takaisin Saksan ja Ranskan Alppienkautta Portugaliin. Roadtrip oli ikimuistoinen, ja voit lukea siitä halutessasi lisää täältä.
- Aloitin keväällä ja erityisesti kesän jälkeen panostuksen itseeni. Aloitin mm. terapian, ja aloin uudelleen surffaamaan, juoksemaan ja meditoimaan. Pääsin myös kokeilemaan life coachingia!
Parasta: Aikaisemmat vuodet sisälsivät enemmän ulkoisia muutoksia, kuten muuttoja ja muita suurempia juttuja, mutta tämä vuosi oli sisäisen kasvun vuosi. Vuodessa parasta oli kesän roadtip ja vuoden loppupuoli, jolloin käänsin selkeästi lehden elämässäni ja aloin keskittymään omaan hyvinvointiini.
Pahinta: Henkisesti rankka vuosi ja paljon käsiteltävää oman itsensä ja ihmissuhteiden kanssa.
Johanna M. – Portugali
- Elämä on näennäisesti junnannut tänä vuonna paikoillaan, mutta leppoisan rutinoituneesta arjesta Portugalin Sesimbrassa on tullut myös nautittua täysin rinnoin. Loppuvuoden aikana meidän pienen ikuisuuden kestänyt taloprojektikin on edennyt oikeasti viittä vaille muuttovalmiiksi asti (tiedän, että kirjoitin näin myös viime vuonna, mutta vähänpä silloin tiesin).
- Pinnan alla on tullut työstettyä rauhassa myös monia henkilökohtaisia asioita ja tuntuu, että alan olla valmis siirtymään kuvaannollisesti sanottuna seuraavalle tasolle tässä omassa pienessä elämässäni 😀
- Vuoden matkakohde oli Espanja, jossa kävin peräti kolmesti. Alkuvuodesta Barcelonassa, kesällä roadtrippaamassa Costa Bravalla ja Andorrassa asti, ja vielä marraskuussa Sevillassa. Oli ihanaa, mutta ensi vuonna voisi vaihteeksi mennä jonnekin muualle!
Parasta: Hmm. Varmaan ihan perus arki ja uomassaan eteenpäin soljuva elämä! Ja se, että sain lipun Coldplayn Helsingin-keikalle ensi kesäksi 😎
Pahinta: Mummuni melko äkillinen menehtyminen alkusyksystä. Onneksi ehdin Suomeen hyvästelemään hänet.
Janina – Malta & Filippiinit
- Coldplayn-keikka Brysselissä on jäänyt vahvasti mieleen, se oli iso toteutunut unelma ja ainutlaatuinen kokemus.
- Berliinin ja Lontoon matkat pikkuveljen kanssa on olleet yksiä ehdottomia kohokohtia, laatuaika sisarusten kanssa on niin merkityksellistä kun näkee harvoin.
- Suurin ja merkittävin asia kuluneessa vuodessa on ollut muutto Filippiineille ja sen myötä hyppy täysin tuntemattomaan.
Parasta: Upeat uudet kokemukset Filippiineillä, jotka tulen muistamaan ikuisesti! Oma maailmankuva on taas kerran auennut lisää ja uskon tästä seikkailusta kertyvän aikamoisia tarinoita.
Pahinta: Ikävän määrä perhettä ja ystäviä kohtaan on ollut ensimmäistä kertaa sitten Suomesta lähdön jälkeen todella raastavaa. Lasken päiviä, että pääsen heitä näkemään!
Sara – Singapore
- Tämä vuosi on ollut aika ainutlaatuinen, kun ollaan eletty meidän tyttären ensimmäistä elinvuotta, ja tuntuu, että harva se viikko elämä on muuttunut jotenkin. Nyt ollaan kuitenkin tosi ihanassa vaiheessa!
- Kesällä päästiin viettämään kokonainen kuukausi Suomessa ihan parhaiden säiden saattelemana, ja mukana oli myös meidän yksi paikallinen hyvä ystävä, mikä oli tosi hauskaa.
- Päästiin viimein taas reissailemaan Aasiassa meidän Taiwanin reissun myötä, ja en malta odottaa Itä-Aasian reissailun jatkumista ensi vuoden alkupuolella Korean ja Japanin matkojen myötä.
Parasta: Eka vuosi perheenä. On ollut ihan parasta seurata niin tyttären ja hänen isänsä suhteen kehitystä, omaa suhdetta lapseen, sekä minun ja puolison parisuhteen kasvamista ja vahvistumista. Meille kolmelle tämä vuosi on ollut ihan kultaa!
Pahinta: Pikkuhiljaa Singapore on alkanut tuntua vähän pieneltä ja rajoittavalta, epäilemättä myös lapsen syntymän myötä. Lisäksi puolison perheen meihin kohdistamat uudet paineet ja vaikeutuvat suhteet heidän kanssaan ovat saaneet meidät harkitsemaan, josko pian voisivat uudet tuulet puhaltaa…
Heli – Alankomaat
- Ruandassa vietetyt helmi- ja maaliskuu ja maan näyttäminen vierailulle pistähtäneille lapsuudenkavereille.
- Maisterin opintoihin kuuluvan tutkimusharkan suorittaminen aiheesta poliisin voimankäyttö Portlandissa, Oregonissa.
- Kouluvuoden täysnollaus kesätöissä Islannissa, josta voit lukea lisää tästä.
Parasta: Mahdollisuudet palata sekä Ruandaan että Islantiin, nähdä siellä asuvia ystäviä pitkästä aikaa.
Pahinta: Moskovan reissulla hajonnut, leikkaushoitoa vaativa polvi, joka venytti Venäjän vierailun kolmeen viikkoon ja pakotti jäämään loppuvuodeksi Suomeen. Tästäkin koettelemuksesta pääset lukemaan lisää täältä.
Julia – Italia
- Tutustuttiin mun sisilialaisen poikaystävän kanssa 2019 ja vihdoin kaiken sen yhteydenpidon, epävarmuuden, koronan ja lyhyiden lomien jälkeen – ollaan nyt asuttu tää vuosi yhdessä <3 Aloitin mun “Mandariini-uran” keväällä kirjoittamalla nimenomaan siitä, miten “muutto ulkomaille ei ollut spontaani idea” vaan tätä oli puhuttu ja haaveiltu jo aiemmin. Kiitos myös maailmankaikkeus, etten valinnut 2019 kesäksi harkkatilaa Pirkanmaalta – postauksessa on selitys tähän!
- Mahdollisuus osallistua Suomessa kaksiin häihin ja nauttia myös Suomen kesästä (kreivin aikaan – heinäkuussa 2023 Sisilia oli käytännössä liekeissä, olin just silloin Suomessa) uudesta kotimaasta huolimatta. Kävin itseasiassa kolmesti Suomessa – en uskaltanut etukäteen edes kuvitella, että se on esimerkiksi taloudellisesti mahdollista. Toki nyt, kun Suomeen ei ole varattuna reissua – se tuntuu rauhoittavalta ja varmasti vauhdittaa Sisiliaan asettumista!
- Mun ystävä oli Sisiliassa elokuussa 10 päivää ja kierreltiin eri alueita. Mä rakastuin tosi kovin Salinan saareen, jossa oltiin ihanassa villassa pari yötä. Salinalle on päästävä takaisin! Ja ihanaa oli myös saada vieraita Suomesta!
Parasta: Uusi arki Välimerellä pitkän puhumisen jälkeen ja yhteenmuutto sisilialaisen kanssa
Pahinta: Läheisen poismeno – klisee tai ei, mutta tämän myötä tosi moni ajatus sai sopivammat mittasuhteet ja kirkastutti omaa arvomaailmaa: mikä on tärkeintä ja mitä on elämä. Tää syksy on ollut tosi raskas, mutta vienyt samalla valovuoden eteenpäin sellaisen tietynlaisen todellisuuskäsityksen kanssa, myös arkisten haasteiden kanssa oon osannut vähentää stressiä. Mikään ei oikeastaan ole muuttunut, paitsi oma suhtautuminen. Tähän sopii täydellisesti lukusuositus: Johanna Blomqvist – Hypertodellisuus. Aloitin lukemaan tuota kirjaa vuonna 2020, mutta motivaatiota ei ollut tarpeeksi ja aihe ei resonoinut. Nyt kirja tuli mua vastaan vähän vahingossa ja tuntuu, että oon täysin valmis noille sivuille!
Vera – Hong Kong
- Toukokuuhun asti asuin Hong Kongissa vaihto-oppilaana ja elin unelmaelämääni – kiinnostavia kursseja, ystäviä joka puolella ja uskomaton kaupunki tämän kaiken taustana
- Kesä meni enimmäkseen reissatessa kun juurikin Hong Kongissa tapaamani poikaystävä kutsui ensin mummonsa luokse Mallorcalle pieneen paikalliseen kylään, sitten tulimme Suomeen minun perhettäni tapaamaan ja kuukaudeksi lähdimme Meksikoon, josta mies on kotoisin. Se oli ensimmäinen kertani lattareissa ja elämä oli kyllä hyvin erilaista kuin mihin olen tottunut Euroopassa ja Aasiassa 😀 Ei siis todellakaan huonolla tapaa ja haluaisin takaisin uudestaan
- Valmistuin lissabonilaisesta yliopistosta maisteriksi ja Helsingissä vanhempieni nurkissa aloitin työnhaun. Tämä urakka tuntui jopa mahdottomalta ja kun mistään ei kuulunut mitään, aloin jo vaipua epätoivoon. Lopulta universumi kuitenkin näytti taitonsa ja pääsin monen moisen vaiheen kautta Marriott-hotelliketjun 18kk kestävään johtajuusohjelmaan, jossa pääsen työskentelemään kolmella eri osastolla johtajuuskoulutusten lisäksi! Edessä on siis muutto uuteen maahan tammikuussa 2024 ja aivan uudet kuviot kun aloitan vihdoin virallisesti aikuiselämän haha.
Parasta: Olen päässyt kirjaimellisesti näkemään paikkoja ympäri maailmaa ja viettämään aikaa ihanien ihmisten seurassa. Olen käynyt läpi elämän suuria käänteitä pariinkin kertaan ja näin taaksepäin katsoessa tajuan miten suuri 2023 onkaan ollut minulle!
Pahinta: Hyvästien sanominen ystäville Hong Kongissa, Meksikossa ja kohta Suomessa. Myös syksy oli paikoittain todella vaikea henkisesti kun työpaikkahaut eivät tuottaneet mitään tulosta ja aloin epäilemään omia taitoja, olenko valinnut väärän alan ja mitä jos en vain yksinkertaisesti koskaan saa mitään mielekkäitä töitä.
Karita – Iso-Britannia
- Ostimme viime vuonna talon Englannista mieheni kanssa ja olemme viettäneet vuoden 2023 remointoimalla ja sisustamalla talosta meille mieluista kotia. Pikkuiseen kylään muuttaminen Manchesterissa vietettyjen vuosien jälkeen on ollut haastavaa, mutta täällä luonto on lähempänä, mikä ilahduttaa minua. Työskentelen kotoa käsin, joten kodin muokkaaminen mieluisaksi oli tärkeä askel.
- En ole matkustanut tänä vuonna Iso-Britannian ulkopuolelle, Suomea lukuunottamatta. Minulle oli tärkeää löytää uudelleen se rakkaus, jota koin tätä maata kohtaan kymmenen vuotta sitten, kun tänne ensimmäistä kertaa muutin. ”Juhlavuoden” kunniaksi käytin lomapäiväni matkaten ympäri saarivaltiota. Suosikkireissujani olivat mökkiloma Skotlannissa ja kesän lopulla hääpäivän kunniaksi tehty roadtrip täältä pohjois-Englannista Kentin kuntaan, jonka aikana yövyimme ihanissa mökeissä sekä pienissä hotelleissa ja vierailimme erilaisissa kohteissa matkan varrella, kauniista kylistä historiallisiin linnoihin.
- Surullisista syistä johtuen sain tänä vuonna vietettyä enemmän aikaa Suomessa kuin aikaisempina vuosina. Vaikka yritinkin kovasti herätellä sitä rakkautta Iso-Britanniaa kohtaan tänä vuonna, Suomi on alkanut vetää minua puoleensa entistä enemmän. Se saattaa johtua siitä, että sain vietettyä useamman viikon Suomessa kesällä, mikä herätteli ihan uudenlaisen kaipuun kotimaata kohti. Olemme alkaneet englantilaisen mieheni kanssa nyt miettiä tulevaisuutta ja mahdollista Suomeen muuttamista lähivuosina. Saa nähdä!
Parasta: Oma koti. Olen myös saanut paljon mahdollisuuksia tänä vuonna matkata lähelle ja vähän kauemmas kamerani kanssa, mikä rahoittaa aina mieltäni. Olen alkanut ottaa valokuvausharrastuksen tosissani ja nautin siitä suunnattomasti.
Pahinta: Valitettavasti tämä vuosi on ollut täynnä tummia pilviä, joista pahinta on mahdotonta valita. Olen käsitellyt paljon henkilökohtaisia asioita ja vuosi onkin ollut yksi rankimmista pitkään aikaan mielenterveyden puolesta. Myös maailmantilanne ahdistaa.
Miten teidän vuosi 2023 meni? Mikä oli vuodessa parasta, entä pahinta? Kommentoi alle tai laita viestiä blogin Instagramissa @muumaamandariini.
Pakko kommentoida noita Sunnan, Johanna P:n ja Karitan kuvia, ovatpa upeita! Paljon on sattunut ja tapahtunut teilläkin vuoden aikana. Itselleni tämä on ollut raskain vuosi pitkään aikaan, vaikka toki paljon hyvääkin on vuoteen mahtunut, onneksi.
Kiitos Mikko! Todella ikävä kuulla, että sinullakin on ollut raskasta taivallusta. Toivotaan, ettei sama meno jatku tänä vuonna!
Upeita kokemuksia eri puolilta maailmaa, näitä on aina kiva lukea, vaikka osan elämään on mahtunut myös vastoinkäymisiä. Omassa vuodessani parasta oli opinnäytetyön kirjoittaminen Rivieralla, pitkään odotettu matka Palestiinaan ja ajan ottaminen itselle, vaikka se tarkoittikin samalla työttömyyttä. Negatiivisia asioita oli Gazan sodan syttyminen ja henkisesti raskas tilanne lähipiirissä. Mutta kaikesta huolimatta oikein ihanaa uutta vuotta kaikille, toivotaan, että maailma on ensi vuonna edes hitusen parempi paikka <3