Atlantin keskeltä kohoaa vehreä, tuliperäinen saari, jonka sanotaan olevan jäänne myyttisestä, jo aikoja sitten uponneesta Atlantiksen mantereesta. Nykymaailmassa saaren nimi on Terceira, ja se on yksi Portugalille kuuluvan Azoreiden saariryhmän yhdeksästä saaresta. Täällä aallot keinuvat horisontista syleilemään kivistä rantaa, linnut visertävät laakeripuissa ja pilvet lipuvat hitaasti sinisellä taivaankannella. Täällä minulla on hyvä olla.
”I must be a mermaid. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.”
– Anais Nin
Nimeni on Johanna, ja asun täällä. Olen yksinkertaisista asioista nauttiva luonnonlapsi ja maailmanparantaja, jolla on määränpäänään hyvä ja harmoninen elämä täällä Atlantiksen kadonneella mantereella.
Muutin ensimmäisen kerran ulkomaille jo lapsena, kun lähdimme perheeni kanssa pariksi vuodeksi Tallinnaan asumaan. Sen jälkeen jonkinlainen maailmankansalaisuuden siemen oli kylvetty, enkä tuntenut enää sopeutuvani kunnolla takaisin Suomeen. Opiskeluvuosina matkustelinkin joko reppu selässä tai milloin minkäkin projektin perässä paljon ja kauas, ja myös asuin muutaman kuukauden mittaisia pätkiä toinen toistaan erilaisemmissa maissa, kuten Sambiassa ja Brasiliassa.
Vaihto-opiskelijana Tsekissä ollessani tapasin nykyisen mieheni, portugalilaisen kalliokiipeilijän ja IT-nörtin, jonka kautta olen tänne Azoreille oikeastaan päätynyt päättäessämme vaihtaa Suomen pitkät talvet Portugalin aurinkoon kolmisen vuotta sitten. Asuimme ensin pari vuotta Lissabonin alueella, ja vaikka viihdyimme sielläkin hyvin, ei meidän tarvinnut kauaa miettiä kun Azoreille muuttaminen tuli mahdolliseksi. Haave pysyvästä kodista palmun alla veti kulkurielämää pidemmän korren ja sai asettumaan aloilleen tänne Terceiran rauhalliseen paratiisiin. Azoreissa houkutti tasaisen lämmin ilmasto, leppoisa katujuhlien värittämä elämänrytmi ja loputtomat mahdollisuudet harrastaa kaikkea luontoon liittyvää niin vedessä kuin maallakin.
Koulutustaustaltani olen ympäristösuunnittelija ja filosofian maisteri, joka on työskennellyt monenlaisten hankkeiden parissa aina kuivakäymälöistä ekoturismiin ja ruokokatoista matkailualan asiakaspalveluun. Tällä hetkellä puuhastelen omien yritysprojektieni parissa makrameetaidetta ja –koruja kierrätyspuuvillasta ja luonnonmateriaaleista valmistaen sekä majoitusalan toimintaa aloitellen.
Sydämeni nopeammin sykkimään saavia asioita ovat palmut ja turkoosi meri, lattarirytmien tahtiin villisti tanssiminen ja uusien paikkojen tutkiminen hitaasti matkaillen. Olen kuitenkin myös omien projektieni parissa tiiviisti viihtyvä introvertti, joka tykkää sekä haastaa aivojaan ajankohtaisia ilmiöitä pohtien että luoda jotain käsillään, olipa kyseessä sitten käsitöiden tekeminen, vegeruoan kokkaaminen tai sormien upottaminen multaan kasvimaalla. Saan voimaa maadoittumalla luonnossa, missä lempipaikkojani ovat metsät, vuoret ja merenrannat, sekä sydänyhteyden löytämisestä esimerkiksi joogan tai mantralaulun avulla. Hymyn varmasti huulilleni tuovia asioita ovat Sisu-corgini, tuopillinen hyvää olutta ja auringonpaiste.
Olen onnellisimmillani kun:
…. olen luonnossa: kun katselen valtameren aaltoja tai tallustan tiheää metsäpolkua.
…. saan tarttua uuteen, inspiroivaan projektiin tai lähteä tuntemattomaan paikkaan, enkä vielä tiedä mitä on edessä.
Salainen paheeni:
Kellon ympäri nukkuminen.
Haluaisin osata:
Kaikenlaisten kuplivien juomien valmistuksen, kuten oluen panemisen ja kombuchan teon.
Harrastaisin kaikkea tätä jos vuorokaudessa olisi lisää tunteja:
…. kävisin useammin sukeltamassa ja snorklaamassa.
…. joogaisin enemmän.
…. viettäisin enemmän laatuaikaa koiran kanssa (ja ehkä miehen tai ystävienkin).
Parin viinilasillisen jälkeen kuuntelen Spotifysta:
Lattaripoppia. Se saa lanteet keinumaan ja murheet unohtumaan!
En ole koskaan uskaltanut:
Hypätä kunnolla oravanpyörään.
Tulevaisuudessa haluaisin:
…. muistaa kulkea aina rohkeasti omaa tietäni.
…. hyödyntää ympäristöalan koulutustani enemmän projekteissani.
…. oman pienen maatilan, jossa olisi kanoja, vuohia, permakulttuuripuutarha ja paljon palmuja.
Millaisessa paikassa sinä haluaisit asua?
Lue lisää Johannan postauksia täältä.
Johanna kirjoittamiin ja kuvaamiin Portugalin-matkaoppaisiin voit taas tutustua suomeksi täällä ja englanniksi täällä!
Portugaliin rantautunut kolmekymppinen monialayrittäjä ja luonnonlapsi, joka rakastaa metsissä samoilua, paratiisirantoja ja hyvää kasvisruokaa. Mukana menossa pyörivät portugalilaissiippa ja corgipoika Sisu.
[…] asukkaallaan Portugalille kuuluvan Azoreiden saariryhmän väkiluvultaan toiseksi suurin saari ja Johannan koti. Tuliperäisen saaren pääkaupunki on nimeltään Angra do Heroísmo ja kakkospaikkakunnan […]
[…] ystäviäni Lissabonissa ja mennä vihdoin kylään Azoreille bloggaaja kollegani ja kaimani Johannan […]
[…] Johanna M. vietti alkuvuoden lähinnä työskennellen keskellä Atlantin myrskyistä talvea, mutta lensi helmikuussa muutamaksi kuukaudeksi Manner-Portugaliin rakentamaan ekotaloa. Rakennusprojekti on lähtenyt hitaanlaisesti käyntiin, mutta tiukan lockdownin hellittäessä Johanna on päässyt nauttimaan niin aurinkoisista rannoista, keväisestä luonnosta kuin Lissabonin vilskeestäkin. […]
Hei Johanna,
Blogisi on todella mielenkiintoinen ja erityisesti nyt, kun olemme mahdollisesti ajatelleet muuttoa Gran Canarialta ehkä Madeiralle tai jopa Azoreille – olemme nelihenkinen suomalais-kanarialainen perhe (meillä on kaksi kouluikäistä lasta) – ja olemme miettineet ja tutkailleet erilaisia vaihtoehtoja ja uusia tuulia perheemme tulevaisuutta ajatellen. Onko sinulle mahdollista laittaa emailia tai jotenkin muuten kysellä asioita, jotka askarruttavat mieltäni Portugaliin kuuluville saarille muuttamisesta – kukapa paremmin näistä osaisi kertoa, kuin joku, joka siellä suomalaisena jo asuu 🙂 Tuhannet kiitokset jo etukäteen!
Moikka Anne ja kiitos kommentista, onpa hauska kuulla että olette harkinneet muuttoa Portugalin saarille!
Voin vaikka laittaa sinulle päin ensin sähköpostia, niin saat osoitteeni, koska en halua jakaa omaa osoitettani täällä julkisesti. 🙂
– Johanna M.
[…] Mandariini -tiimistä meitä on täällä Lissabonin ympäristössä nyt yllättäen kolme: minä, Johanna Maldonado ja Johanna Paaso! Meillä olikin perjantaina mandariini-miitti kun kokoonnuimme lasillisille […]
[…] JOHANNA MALDONADO […]