Viime kesällä jaoin blogiin kolme tarinaa matkoillani sattuneista kohtaamisista, jotka voitaisiin luokitella lomaromansseiksikin. Tämä postaus on jatko-osa, jossa jaan kolme saman otsikon alle putoavaa tarinaa, tällä kertaa Turkista, Belgiasta, sekä Hong Kongista.
Sain viime vuonna kunnian olla mukana järjestämässä astrologista joogaretriittiä täällä Portugalissa, ja törmäsin siihen, ettei moni tiedä mitä retriiteillä yleensä tehdään ja ystäväni olivat todella uteliaita retriitistä ja sen sisällöstä. Jokainen retriitti on toki oma uniikki yksilönsä, ja järjestäjän kädenjälki näkyy siinä vahvasti, mutta halusin avata hieman sitä, mitä retriiteillä…
Kun lapset on lähtökohtaisesti kaksikielisiä, ja niiden kahden kielen lisäksi joita heille puhutaan on vielä perheessä kolmaskin kieli, niin on kyllä välillä käynyt mielessä, että mitäköhän tästä tulee. Tähän mennessä ollaan kuitenkin onnistuttu ihan kiitettävästi!
Syyskuussa kirjoitin postauksen uuden kotimaan etsinnästä, jossa kerroin kaipaavani elämään pidemmän reissujakson jälkeen tasapainoa sekä pysyvyyttä. Selkeää ajatusta siitä, mistä nämä löytyisivät, ei kuitenkaan ollut. Postauksen lopussa kirjoitin: ”… jotenkin jopa luotan siihen, että seuraava kotimaa tulee eteen kyllä tavalla tai toisella, kun hetki on oikea.” ja näinhän siinä lopulta…
Marraskuussa vietin kymmenen päivää reppureissaten yksin Armeniassa, matkaten pääkaupungista Yerevanista etelään pienempiin kaupunkeihin, Gorisiin ja Kapaniin. Armenia on monille vielä tuntematon matkakohde, joten tässä postauksessa avaan ikkunan tähän kulttuuria ja historiaa huokuvaan maahan Kaukasus-vuorten juurella.
Suomessa on nyt vierähtänyt vähän reilu puolisen vuotta. Sitä ennen maailmalla kerkesi kulua melkein vuosikymmen. Hetken jo luulin, että se riittäisi, ja ehkä asetuttaisiinkin Suomeen. Mutta nyt alkuhuuma on laskenut, talvi on saapunut, ja kaipuu ulkomaille palannut jälleen kerran – entistäkin kovempana.
Kirjoitan tällä kertaa vähän vaikeammasta aiheesta, eli siitä kuinka Englannissa hoituu aikuisiän ADHD- ja autismidiagnoosin saaminen ja millaista elämä on ulkomailla diagnoosin jälkeen. Aihe on mullistanut oman elämäni viime vuosien aikana ja minusta on ihanaa kuinka neuromoninaisuudesta nykyään puhutaan sosiaalisessa mediassa ja ihmisten kesken enemmän, joten vaikken ole alan asiantuntija,…
Van life -kulttuuri on saanut yhä enemmän suosiota ympäri maailmaa, ja sitä on helppo ymmärtää. Elämä tien päällä, vapaus matkustaa ja asua juuri siellä, missä sydän halajaa, viehättää monia. Vaikka asunkin Portugalissa, kaipasin vaihtelua arkeen ja unelma omasta autosta oli pitkään mielessä. Päätin toteuttaa haaveeni ja hankkia auton, jota voi…
Yksin oleva ihminen ei välttämättä ole yksinäinen, ja muiden ihmisten ympäröimänäkin ihminen voi kokea olevansa yksinäinen. Ihanne tilanne on se, että voisi itse valita oman tilan sekä ajan, ja tahtoessaan voisi myös valita hetket, jolloin ympäröi itsensä niillä itselle merkityksellisillä ihmisillä. Sitten on tilanteita, kun haluaisi ympäröidä itsensä merkityksellisillä ihmisillä,…