NAAPURIRAKKAUTTA JA ESPRESSOA – ELÄMÄÄ PORTUGALILAISITTAIN

Millaista on asua ja elää Portugalissa? Onko arki pelkkää auringonpaistetta, palmun alla makoilua ja rantakahvilassa istuskelua? On se sitäkin, mutta vastapainona saa kohdattavakseen sellaisiakin arjen haasteita, joita ei etukäteen tullut edes ajatelleeksi. Ikuisen loman sijasta kalliin vuokra-asunnon katto saattaa vuotaa, verottaja viedä suuren osan pienestä palkasta ja postilaatikkoon tupsahtaa järkyttävän korkea sähkölasku. Onneksi viini on halpaa, naapuri voi yllättää korillisella puutarhansa antimia ja lähikahvilasta löytyy aina juttuseuraa päivän tuoreimpien juorujen puimiseen.

Asuminen

Portugalilaiset asuvat useimmiten ydinperheinä, mutta monesti lähellä muita sukulaisiaan. Kotona asutaan vielä aikuisinakin, eikä ole mitenkään tavatonta, että yli kolmekymppinen työssäkäyvä ihminen asuu vanhempiensa talossa. Toisaalta kiinteistöt yleensä periytyvät suvussa, jolloin tarvetta oman asunnon ostamiselle ei välttämättä edes ole. Mikäpä kiire mamman soppapatojen äärestä olisikaan poistua, kun perheen kanssa pidetään tiiviisti yhtä? Jos opiskelujen tai työn takia joutuukin muuttamaan kauemmas, harva asuu silloinkaan yksin, vaan kimppakämpät ovat suosittu asumismuoto nuorten aikuisten keskuudessa.

Osittain yksinasumisen vähäisyys selittyy maan yhteisöllisellä kulttuurilla ja osittain sillä, ettei pienten yksiöiden osuus asuntokannasta ole kovin suuri. Korkeilla vuokra- ja myyntihinnoillakin on osuutensa asiaan etenkin maan suurimmissa ja kalleimmissa kaupungeissa, kuten Lissabonissa ja Portossa. Alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että Lissabonissa perus kerrostalokaksion kuukausivuokra vastaa puolitoista- tai kaksinkertaisesti maan minimipalkkaa. Moni joutuukin muuttamaan yhä kauemmas kaupungin lähiöihin.

Manner-Portugalissa talvet ovat lyhyitä, mutta kylmiä. Etenkin sisätiloissa. Näiden kolmen Portugalissa asutun vuoden aikana olen huomannut, että asuntoja on harvoin eristetty mitenkään, ja vanhoissa taloissa ovien ja ikkunoiden alla saattaa olla sentin rako. Sen kyllä tuntee nahoissaan, kun tammikuun yölämpötilat putoavat lähelle nollaa. Portugaliin muuttavan kannattaakin yrittää etsiä käsiinsä etelän puolella sijaitseva asunto, jossa on ilmalämpöpumppu tai ainakin tulisija. Sähkölämmitys kun voi tulla yllättävän kalliiksi. Lisäksi kannattaa hankkia kasa vilttejä ja lämmin aamutakki sekä tuoda Suomesta villasukat. Onneksi ulos aurinkoon pääsee lämmittelemään talvellakin. Kesällä ongelma on tietysti päinvastainen – välillä sitä löytää itsensä hikoilemasta kuin pieni porsas, vaikka istuu paikallaan tuulettimen edessä. Sopivan lämmintä on oman kokemukseni perusteella suunnilleen kuukauden verran keväisin ja syksyisin.

Azoreilla on onneksi tasaisempi ilmasto, ja melkein itkin onnesta tajutessani, että jokatalvinen kärsimys ja paleleminen on ohi. Miten ihanaa, kun kotona voi talvellakin oleskella normaaleissa vaatteissa, eikä ole pakko pysytellä metrin etäisyydellä takasta vilttikasan alle hautautuneena!

Täällä on kuitenkin riesana vielä manner-Portugaliakin korkeampi ilmankosteus. Jos Lissabonissa pitikin pyyhkiä mustia homepilkkuja ikkunanpielistä talvisin, täällä saa valitettavasti seurata, kuinka tavara toisensa jälkeen vain homehtuu itsekseen. Home onkin yleinen ongelma asunnoissa, ja kosteudenpoistaja on hyvä investointi joka talouteen. Kellarikerroksen asuntoja kannattaa välttää, sillä ne ovat keskikerroksia todennäköisemmin kosteita ja homeisia puutteellisen maaeristyksen takia. Ylimmässä kerroksessa taas on vaarana katon vuotaminen. Ilmestyipä meilläkin Lissabonissa vuoden asumisen aikana sinänsä ihan siistiin talon ulkoseinään sohvan taakse mystinen reikä, josta valui vettä sisään.

Vuokramarkkinoilta löytyy asuntoja kaikenlaisilla varustelutasoilla. Jotkut asunnot vuokrataan täysin kalustamattomina jopa ilman hellaa ja jääkaappia, toisista taas löytyy kaikki tarvittava astioihin ja pyyhkeisiin saakka. Asuntoihin tarvitsee yleensä sähkö-, vesi- ja nettisopimuksen, joiden lisäksi kaasupullojen vaihdon voi tilata kotiinkuljetuksella. Näidenkin sisältyminen vuokraan vaihtelee. Suurimmassa osassa asuntoja kokkaaminen ja veden lämmitys hoituvat kaasulla, mutta toisinaan törmää myös sähköllä toimiviin helloihin ja lämminvesivaraajiin.

Sosiaaliset suhteet

Portugalilaiset ovat sosiaalista kansaa, mutta kuitenkin vähemmän ylitsevuotavan äänekkäitä kuin naapurinsa espanjalaiset. Heitä voisikin täältä omasta kuplasta käsin kuvailla skandinaavisystävälliseksi latinokansaksi. Monissa portugalilaisissa on jotain samalla tavalla melankolista kuin suomalaisessa mielenlaadussa. Yksi parhaista piirteistä heissä on kuitenkin naapurirakkaus. Naapureita moikataan ja kuulumiset vaihdetaan joskus päivittäinkin, mutta etenkin maaseudulla heille myös usein kannetaan oman puutarhan antimia tai tuoreita leipomuksia täysin pyyteettömästi. Muutin itse uuteen asuntoon pari kuukautta sitten, ja vuokraisäntämme on tähän menessä ehtinyt kiikuttaa ovellemme jo korikaupalla kesäkurpitsoja, lehtivihanneksia, yrttejä, mansikoita ja taimia puutarhaan istutettavaksi! Yritämme parhaamme mukaan tehdä naapureillemme myös vastapalveluksia, jotta yhteiselo olisi rattoisaa puolin ja toisin.

Naapureiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, mutta heidän elämäänsä myös seurataan uteliaana ja etenkin pienissä kyläyhteisöissä juorut kulkeutuvat nopeasti kaikkien korviin. Monet portugalilaiset rakastavat kunnon draamaa ja asioiden päivittelyä suureen ääneen. Onneksi ulkomaalaisena saa helpommin omituiset tapansa anteeksi.

Kotikadun lisäksi toinen arkinen paikka, missä portugalilaiset hoitavat sosiaalista elämäänsä on lähikahvila. Siellä saatetaan piipahtaa jopa monta kertaa päivässä nappaamassa pieni mutta tuju espressokahvi ja jutustelemassa kahvilan pitäjän sekä paikalle osuneiden muiden asiakkaiden kanssa. Jos haluaa tulla tutuiksi saman alueen asukkaiden kanssa, kannattaa vierailla lähikahvilassa esimerkiksi aamulla tai välipalan aikaan noin kello 17-18. Varsinkin nuoremmat portugalilaiset puhuvat yleensä hyvää englantia, jos paikallinen kieli ei luista.

Uusia kavereita löytää myös harrastusporukoista, olipa sitten kyseessä expattien kuukausitapaaminen, kielikurssi tai vaikka jonkin urheilulajin harjoitukset. Portugaliin tai mihin tahansa muuhunkin uuteen paikkaan muuttaessa kannattaa aloittaa jokin ryhmässä tapahtuva harrastus. Toki yksilölajienkin parista voi hyvinkin löytää samanhenkisiä kavereita. Itse olen esimerkiksi tutustunut toiseen Portugalissa asuvaan ulkomaalaiseen makrameen tekijään kyseisen käsityön kautta. Kurkkaa muuten makrameesisustusta ja –koruja myyvä verkkokauppani!

Täällä illastetaan paljon pitkän kaavan mukaan ja isolla porukalla ystävien tai perheen kesken, kuten muissakin Etelä-Euroopan maissa. Monesti yksi tuo jälkiruoan, toinen viinit ja ruoka valmistetaan yhdessä. Mikäpä sen ihanampaa kuin yksinään vieraiden passaamista rennompi suhtautuminen yhteisiin illanviettoihin. Kun kavereita on löytynyt, kannattaa heidät siis kutsua illalliselle!

Palkat ja työkulttuuri

Portugalin palkkataso on suomalaiseen palkkaan tottuneelle surkea, sanotaan se nyt suoraan. Minimipalkka on 635 euroa kuukaudessa, ja keskimääräinen palkkakin vain reilut 900 euroa/kk. Jopa naapurimaahan Espanjaan verrattuna portugalilainen palkkataso on matala. Tuloverotus on progressiivista ja melko korkeaa, vaihdellen 14,5% ja 48% välillä.  Suunnilleen keskipalkkaa tienaavat maksavat veroja 23% ja 28,5% väliltä.

Portugalilaiset painavat töissä pitkää päivää, mutta nauttivat myös hitaista lounastunneista kollegoiden kanssa jutellen. Monet virastot ja pikkuliikkeet ovat suljettuina tunnin-puolitoista kello 12 ja 14 välillä. Ylitöiden tekeminen on monesti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vuosilomia on neljä viikkoa vuodessa. Arkipyhiä on onneksi myös melko paljon.

Töitä on paikan päältä melko vaikea löytää, jos ei puhu hyvää portugalia. Hyvin monet Portugalissa asuvat ulkomaalaiset työllistävätkin itse itsensä yrittäjinä tai sitten ovat jo eläkkeellä. Osa on työkomennuksella tai tekee etänä töitä ulkomaille. Ei englanninkielisiin tehtäviin pääseminen kuitenkaan täysin mahdotonta ole, ja joskus töitä löytyy myös ranskan, espanjan, saksan tai muiden kielten osaajille. Esimerkiksi EURES-portaalissa näkyy yleensä työpaikkailmoituksia monella alalla, mm. asiakaspalvelussa, hotelli- ja ravintola-alalla, matkailubisneksessä, IT-alalla, teollisuudessa sekä kausiluontoisten maataloustöiden kuten hedelmien poimimisen parissa. Tällä hetkellä kansainväliset avoimet työpaikat ovat tietysti minimissään.

Lissabonissa on tarjolla paljon suomenkielisiä töitä asiakaspalvelualalla ja teknisen tuen parissa. Vietin itsekin noin 9 kuukautta tällaisessa matkailualan call center –työssä toissa vuonna. Tutustuttiin siellä Johannan kanssa. Työ voi olla stressaavaa ja itseään toistavaa, mutta palkka on kuitenkin hyvä, yli paikallisen keskitason, ja bonuksena saa suomalaisia kavereita sekä monesti firman tarjoaman asunnonkin.

Hintataso

Suurten kaupunkien korkeat vuokrat ja kallis sähkö tulikin jo mainittua. Portugalin maaseudulta, etenkin sisämaasta löytyy kuitenkin myös todella halpoja paikkoja asua, halusipa sitten vuokrata asunnon tai ostaa vaikka kokonaisen maatilan. Etätyöntekijöille tämä maa voikin tarjota upeita mahdollisuuksia, mikäli hyvä nettiyhteys löytyy – ja tämä kannattaa tarkistaa etukäteen, koska kaikkialta ei todellakaan löydy. Internetyhteys ostetaan yleisimmin samassa paketissa televisio- ja puhelinyhteyksien kanssa. Meillä esimerkiksi rajoittamattoman wifin, digiboksin ja kaksi puhelimen sim-korttia 5Gt netillä (+ enemmän kuin tarpeeksi puheaikaa ja tekstareita) sisältävä paketti maksaa noin 60 euroa kuukaudessa. Hauska yksityiskohta on, että näihin paketteihin sisältyy edelleen automaattisesti myös lankapuhelin.

Ruokakaupoissa elintarvikkeet ovat edullisempia kuin Suomessa, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin ehkä kuvittelisi. Jotkin maahantuodut tuotteet saattavat olla jopa kalliimpia. Toreilta kuitenkin saa lähellä kasvatettuja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia sekä leipomotuotteita halvalla. Ravintolat ja kahvilat ovat huomattavasti suomalaisia vastineitaan edullisempia, ja portugalilaiset käyvätkin paljon ulkona syömässä. Mielestäni se vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun. Alkoholi, etenkään paikalliset viinit ja oluet eivät myöskään valtavasti kukkaroa kevennä. Meillä on esimerkiksi nyt koronan aikaan mennyt keskimäärin 60-70 euroa viikossa kahden hengen ruokaostoksiin, joihin on sisältynyt viikon kaikki ateriat herkkuineen ja juomineen, suunnilleen yhtä take away –kertaa viikossa lukuunottamatta.

Bensan hinta vastaa melkolailla Suomen hintatasoa, ollen ehkä hitusen halvempaa. Autonomistaja maksaa vuosittaiset verot ja vakuutukset kuten kotimaassakin, mutta katsastuksesta pääsee helpommin läpi. Julkisilla, taksilla tai Uberilla kulkeminen on myös verrattain edullista. Esimerkiksi Suur-Lissabonin alueella kuukausikortti kaikkiin julkisiin kulkuneuvoihin maksaa 40 euroa, yksittäinen metrolippu 1,50 euroa ja 15 kilometrin taksimatka noin 15 euroa.

Palvelut ja byrokratia

Portugalista löytyy melkolailla kaikki samat palvelut kuin Suomestakin, mutta ne toimivat joskus eri tavalla. Esimerkiksi moottoriteitä pitkin ajaessaan joutuu maksamaan tietulleja, myös julkiset koulut ovat maksullisia ja postitoimistossa saatat saada osaksesi mielivaltaista kohtelua. Esimerkki: suljen yleensä kirjekuoret vielä varmuuden vuoksi teipillä. Lähipostissani virkaintoisin työntekijä laittaa minut aina kirjoittamaan teipin viereen ”Suljin kuoren teipillä” allekirjoituksen kera, ettei vaikuttaisi siltä että joku on matkan varrella avannut paketin ja sitten teipannut sen takaisin kiinni. Muita postivirkailijoita tämän säännön noudattaminen ei niin jaksa kiinnostaa. Hyvä puoli on, että Portugalista löytyy monia Suomesta puuttuvia kansainvälisiä liikkeitä ja yrityksiä, kuten Uber, Decathlon ja monet vaatekaupat.

Portugalissa yritetään kovasti olla ajan hermolla ja netin kautta pystyy periaatteessa tekemään suurimman osan virallisista paperihommista. Todellisuudessa verottajan verkkolomakkeesta saattaa kuitenkin löytyä bugi, tai sitä joutuu käyttämään puoli päivää yhden asian hoitamiseen viidessä eri virastossa juoksemalla, eikä silloinkaan käteen jää kuin ohjeet miten kyseisen asian saa ehkä hoidettua ensi viikolla. Lisäksi verkkopalvelut ovat usein pelkästään portugaliksi. Lopulta on kuitenkin helpointa asioida paikan päällä. Esimerkiksi osoitteenmuutos onnistuu netissä vain portugalilaisen henkilökortin omaaville – muut joutuvat vaihtamaan osoitteensa joka paikkaan erikseen ja monesti paikan päällä. Neljä kertaa reilun parin vuoden sisällä muutettuani tulin siihen tulokseen, että laitan kaksoiskansalaisuushakemuksen kohta vetämään ihan vain tämän seikan takia.

Palvelukulttuuri on tuurista kiinni. Välillä saa aivan mahtavaa asiakaspalvelua pyytämättäkin, mutta toisinaan sitä joutuu kynsin ja hampain vaatimaan halutun tuotteen tai palvelun myymistä itselleen. Varsinkin puhelin- ja nettifirmojen tai sähköyhtiön kanssa asioinnit voivat olla hermoja raastavia väsytystaisteluita – tai sitten palvelu on loistavaa ensi yrittämällä. Koskaan ei voi tietää ja monesti riippuu siitä, kuka sattuu olemaan työvuorossa. Onneksi yrityksiltä vaadittava reklamaatiokirja löytyy myös netistä – nämä kirjalliset valitukset otetaan firmoissa ongelmatilanteissa yleensä tosissaan.

Tässä postauksessa käytiin läpi arjen peruspalikoita Portugalissa aina asunnon lämmityksestä työelämään ja kauppalaskun suuruudesta uusien tuttavien löytämiseen. Portugali on mahtava maa asua, mutta totuuden nimissä on sanottava, että helpompiakin paikkoja maailmasta löytyy. Tässä jutussa keskityttiin ehkä enemmän niihin haasteisiin, mutta Portugalin hyvät puolet peittoavat kuitenkin selkeästi kaikki miinukset – muuten olisin varmaankin jo lähtenyt takaisin Suomeen tai jonnekin muualle! Suomalaiselle ilmasto tuntuu kesältä melkein ympäri vuoden, kauniit hiekkarannat ja luonto kutsuvat ulkoilemaan ja kiinnostavat kylät sekä kaupungit matkailemaan. Ruoka on hyvää, laadukasta ja halpaa, auringosta nauttiminen ei verota pientäkään tilipussia ja kyllä se katon vuotaminenkin rannalla lekotellessa unohtuu – ainakin hetkeksi! 😉

Oletko harkinnut Portugaliin muuttoa? Mitä ajatuksia juttu herätti? Entä mistä Portugaliin liittyvästä aiheesta haluaisit erityisesti lukea lisää? Kerro kommenteissa! Kysymyksiä voi myös lähettää Instagramissa tai Facebookissa @muumaamandariini tai @johannahulda, vastailen mielelläni kaikkeen mihin vain osaan!

Kurkkaa myös meidän aikaisemmat postaukset asumisesta ja elämisestä Kanadassa, Kiinassa, Australiassa ja Thaimaassa!