AMSTERDAMIN ASUNTOPULA: TARINA KYSYNNÄSTÄ, TARJONNASTA JA POLITIIKASTA

Amsterdam, kaupunki tunnettu viehättävistä kanaaleistaan, historiallisesta arkkitehtuurista ja eloisasta kulttuuritarjonnasta on pitkään lumonnut ihmisiä ympäri maailmaa. Eikä syyttä, sillä Amsterdamin romanttiset kanaalikadut ja pikkusillat luovat uniikin kaupunkimaiseman. Kauniin ulkokuoren alla piilee kuitenkin kiireellinen ongelma, joka on viime vuosina vain pahentunut: asuntopula.

Amsterdamissa vallitseva asuntopula on monimutkainen ongelma, joka ilmenee jatkuvasti nousevina hintoina, kohtuuhintaisten asuntojen puutteena ja pitkäaikaisten asukkaiden väistymisenä. Asunnon löytäminen Amsterdamista on usein painajaismainen koettelemus, sillä hakija joutuu usein kilpailemaan useiden satojen ihmisten kanssa mahdollisuudesta vuokrata huone. Asuntopula on akuutti ongelma etenkin opiskelijoiden keskuudessa, sillä opiskelija-asuntoja on vain hyvin pieni määrä ja harva vuokranantaja valitsee opiskelijan työssäkäyvän henkilön sijaan. Akateemisen vuoden alkaessa Amsterdamissa on useita tuhansia kodittomia opiskelijoita ja yliopistot ovat etenkin viime vuosina saaneet noottia siitä, että opiskelijoita otetaan sisään mielin määrin, mutta käytännössä yliopisto ei voi tarjota mitään tukea asunnon saantiin. Olen itse ollut onnekas, sillä en ole kertaakaan ollut vastentahtoisesti koditon ja asunnonetsintä on pääasiassa sujunut aina ongelmitta. Mutta, mistä Amsterdamin huutava asuntopula johtuu? Tässä postauksessa käyn läpi asuntopulan syitä ja seurauksia.

VÄESTÖNKASVU JA KAUPUNGIN HOUKUTTELEVUUS

Yksi Amsterdamissa vallitsevan asuntopulan keskeisistä syistä on jo mainittu kaupungin kiistaton vetovoima. Amsterdam ei ole vain Alankomaiden pääkaupunki, vaan myös merkittävä eurooppalainen keskus liike-elämälle, kulttuurille ja matkailulle. Pohjoisen Venetsianakin tunnetun kaupungin maine kansainvälisten yritysten keskuksena, maailmanluokan yliopistoineen ja korkean elämänlaadun tarjoajana on houkutellut jatkuvaa virtaa ihmisiä sekä Alankomaista että ulkomailta. Tämä väestönkasvu on luonut valtavan paineen asuntomarkkinoille, jotka eivät pysty vastaamaan alati kasvavaan kysyntään.

MITÄ JOS EI VAAN OLE TILAA RAKENTAA?

Alankomaat on yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita ja tänne onkin jo mahdutettu 532 asukasta neliökilometriä kohden (vrt. Suomen 16 asukasta per neliökilometri). Amsterdamin ainutlaatuinen maantiede, joka tunnetaan keskellään olevista kanavista ja historiallisesta keskustastaan, asettaa merkittäviä rajoituksia kaupungin laajentumiselle. Kaupungin erikoinen rakenne rajoittaa uusien asuinalueiden rakentamisen mahdollisuuksia. Tämän seurauksena rajallisen asuntotarjonnan kysyntä on johtanut omaisuuden hintojen ja vuokrien räjähdysmäiseen kasvuun. Rakentamisen saatavuutta rajoittavat myös tiukat kaavamääräykset, historiallisen perinnön säilyttämiseen liittyvät toimet, sekä kaupungin matala sijainti merenpintaan nähden.

KOHTUUHINTAISTEN ASUNTOJEN PUUTE

Kohtuuhintaisten asuntojen puute on keskeinen osa Amsterdamissa vallitsevaa asuntopulaa. Nopeat omaisuuden hintojen nousut ovat tehneet keskituloisten ja pienituloisten asukkaiden kannalta yhä vaikeammaksi löytää kohtuuhintaisia ​​koteja kaupungista. Yksiöiden hinnat ovat usein 1000€ ylöspäin ja kimppakämpän huoneen vuokra on yleensä alkaen 750€. Korkeiden hintojen seurauksena ihmiset joutuvat joko elämään riittämättömissä asumisolosuhteissa tai etsimään asumisratkaisuja naapurikunnista, mikä vastaavasti nostaa vuokria Amsterdamin kehyskunnissa. Vanha työkaverini kertoi, että siinä missä hänen isovanhempansa asuivat kaupungin keskustassa ja vanhempansa hieman Amsterdamin ulkopuolella, on hän hintojen rakettimaisen nousun vuoksi joutunut muuttamaan viereiseen Zaandamin kuntaan. Surullinen totuus on, että harvalla Amsterdamilaisella on enää varaa asua Amsterdamissa.

AIRBNB JA HALLITUKSEN SÄÄDÖKSET

Lyhytaikaisten vuokrausalustojen, kuten Airbnb:n, laajeneminen on myös vaikuttanut merkittävästi Amsterdamin asuntomarkkinaan. Monet kiinteistönomistajat ovat päättäneet muuntaa asuinhuoneistot tuottaviksi lyhytaikaisiksi vuokra-asunnoiksi, mikä vähentää pitkäaikaisten vuokra-asuntojen saatavuutta. Tämä trendi rajoittaa asuntotarjontaa ja lisää omaisuuden hintoja, koska sijoittajia houkutellaan lyhytaikaisten vuokra-asuntojen mahdollisuuteen. Hallitus on kuitenkin pyrkinyt kitkemään Airbnb:n toimintaa asettamalla rajoituksia sille, kuinka kauan asuntoa saa pitää lyhytaikaisella vuokralla. Tällä hetkellä rajoitus on 30 päivää vuodessa, mikä toki myös vaikuttaa Airbnb asuntojen saatavuuteen turisteille. Jos olet sattunut tutkimaan asiaa ja hämmästynyt Amsterdamin kapeaa Airbnb tarjontaa, tässä selitys.

Hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan Amsterdamin asuntopulaan myös muiden säännösten ja lakialoitteiden kautta. Vaikka toimia, kuten vuokrasääntelyn käyttöönotto ja tiukemmat Airbnb-säädökset, on tehty, näiden toimenpiteiden tehokkuudesta käydään jatkuvasti keskustelua. Kaupungin asukkaat ovat lievästi sanottuna kyllästyneet ahdistavaan tilanteeseen ja toivovat hallituksen tekevän lisää toimia. Hallitus on myös vedonnut Amsterdamin yliopistoihin ja pyytänyt vähentämään kansainvälisille opiskelijoille suunnattujen aloituspaikkojen määrää. Amsterdamin yliopisto, UvA, ymmärtääkseni sivuutti pyynnön olankohautuksella ja lähetti jo hyväksytyille opiskelijoille viestin, jossa kehotettiin olla tulematta paikan päälle Amsterdamiin mikäli asuntoa ei ole löytynyt syyskuun alkuun mennessä.

MITEN IHMEESSÄ ASUNNON SITTEN OIKEIN SAA?

Kuten vanha sanonta menee, rahalla saa ja hevosella pääsee. Yksityisillä vuokrayrityksillä on tarjolla asuntoja, jotka ovat varattuja ns. ”young professional”, eli nuorille aikuisille, jotka ovat jo työelämässä. Näihin asuntoihin on usein tiukat kriteerit tulojen suhteen, voidaan vaatia esimerkiksi, että vuokralaisen kuukausitulot verojen jälkeen ovat 3-4x vuokran verran. Nämä ovat yleensä yksiöitä tai kaksioita, joiden kuukausivuokra on jotain 1400€ ja 1800€ väliltä. Opiskelijana nämä asunnot ovat käytännössä ulottumattomissa ja parhaat tavat löytää katto pään päälle ovat Facebook-ryhmät, kamernet.nl, tai kontaktien kautta. Jos tulevaisuuden suunnitelmin/unelmiin kuuluu Amsterdamissa asuminen, toivoa siis kyllä on, ainakin niin pitkään kuin kärsivällisyyttä riittää.