VALOKUVAAJAOPINNOT AUSTRALIASSA – OMA KOKEMUKSENI

Valmistuin muutaman kuukautta sitten valokuvaajaopinnoista (Diploma of Photography and Photo Imaging) Gold Coastilla ja haluankin nyt kertoa oman kokemukseni siitä, millaista on opiskella valokuvaajaksi Australiassa, mistä opinnoissa pidin ja mitä koulutuksessa on sellaista, missä minun mielestäni olisi vielä parannettavaa. Opintojeni alussa kirjoitin postauksen ensimmäisten tuntieni kokemuksista valokuvaajaopintojen parissa, näihin kokemuksiin pääset tästä.

VALOKUVAAJAOPINNOT AUSTRALIASSA

Aloitin vuoden mittaiset valokuvaajaopinnot Australiassa itärannikolla sijaitsevan Gold Coastin kaupungissa toukokuussa 2020. Opinnot järjestää yksityinen koulu nimeltä Entrepreneur Education, joka sijaitsee Chevron renaissance -kauppakeskuksen toisessa kerroksessa. Koulun nettisivuille pääset tästä ja valokuvaajaopintojen osioon tästä. Tunnit pidettiin yhtenä päivänä viikossa tiistaisin, ensimmäiset puoli vuotta aamuisin 8.00-12.00 ja toiset puoli vuotta iltapäivisin 12.00-16.00. Keskiviikkona oli studiopäivä, jolloin oli halutessaan mahdollista käyttää studiota omien ja kouluprojektien tekemiseen. Itse käytin koulun studiota esimerkiksi Nellin ja Reetan No worries -podcastin brändikuvien ottamiseen.

OPETTAJAT TEKEVÄT KURSSIN

Meillä oli opintojen aikana yhteensä kolme opettajaa – jenkkilästä alunperin kotoisin oleva ja Englannissa opiskellut Mark, Australialasta kotoisin oleva ja Byron Bayn alueella asustava graafista suunnittelua pääasiassa tekevä Julia ja Australian Perthissä pääasiassa asustava valokuvaaja ja graafinen suunnittelija Greg. Opettajat vaihtuivat kurssien aiheista riippuen – Mark opetti pääasiassa valokuvaukseen liittyviä teemoja ja Julia ja Greg enemmän Photoshop editointiin, graafisiin töihin ja someen liittyviä teemoja. Monesti se, millainen opettaja kurssilla on, määrittää aika suuren osan siitä, onko kurssi hyvä vai ei, ja tästä kurssista teki todella hyvän juurikin se, miten ammattitaitoisia, inspiroivia ja intohimolla omaan työhönsä suhtautuvia nämä kolme kurssin opettajaa olivat.

KURSSIT

Nämä valokuvaajaopinnot Australiassa sisälsivät seuraavat kurssit

  1. Stock photography
  2. Visual trends
  3. Managing colour
  4. Commercial photography
  5. Get noticed
  6. Digital art
  7. Emotive lighting
  8. Let’s get social
  9. Shapeshifter
  10. Media and publication
  11. Illustrative photography
  12. Specialisation

Opinnot sisälsivät siis muun muassa stock -kuvien ottamista ja käyttöä, erilaisia trendejä ja historiaa, väriteoriaa, kaupallista kuvausta, omien nettisivujen tekoa, digitaiteen luomista Photoshopilla, valotusta ja valon käyttöä, sosiaalisen median hyödyntämistä, potretti -kuvien ottamista, journalismikuvausta, illustraatioiden hyödyntämistä, editointia ja erikoistumista.

7F67A88E-0540-4D4D-8C5C-23D42FE4D6D2 13E8DD5B-40C1-4CEC-8F1A-B635187E7ACB 4885F501-3D9F-4CB9-994A-B6EF2C2C1ED0

PLUSSAT

Opettajat

Opettajat olivat ehdottomasti isoin plussa näissä opinnoissa. Heistä kaikista näkyi palo alaa kohtaan. He olivat ammattitaitoisia opettajia, valokuvauksen parissa itse työskennelleitä luovan alan ammattilaisia sekä ihan mahtavia tyyppejä. Opetus oli hauskaa ja inspiroivaa.

Studio

Koululla oli oma valokuvausstudio ja pääsin opettelemaan studiolaitteiden käyttöä, ja sitä, millaista on työskennellä studiossa. Studion sai varata käyttöönsä keskiviikkoisin.

Oikean elämän projekti – muotinäytös

Juuri ennen valmistumistani pääsin osallistumaan oikean elämän projektiin ja toimin Surfers Paradisen Q1 -pilvenpiirtäjän tiloissa järjestetyssä muotinäytöksessä valokuvaajana. Olin ensimmäistä kertaa oikeassa muotinäytöksessä, jossa mallit pukeutuivat mitä erikoisimpiin asuihin ja asusteisiin. Tapahtuma järjestettiin tukemaan paikallisia vaatesuunnittelijoita, malleja, stylistejä, kuvaajia ja muita paikallisia yrityksiä. Pääsin tutustumaan alalla työskenteleviin ihmisiin ja opin niin paljon uutta. Tämä oli minulle niin iso juttu!

Ammattilaisen palaute ja mentorointi

Se, mitä yksin opiskellessa ei saa, on ammattilaisen palaute. Palaute omista töistä oli todella arvokasta ja pääsin nopeasti oppimisessa eteenpäin, kun voi kysyä apua ammattilaiselta, joka tietää ja osaa antaa ratkaisua ongelmiin.

Kontaktit ja samanhenkiset ihmiset

Luokkakavereistani sain myös ympärilleni paljon samanhenkisiä ja samoista asioista kiinnostuneita olevia ihmisiä. Joukossa oli todella mahtavia ja inspiroivia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Myös itse kontaktit ovat tällä alalla (varsinkin Australiassa, jossa työpaikat saadaan usein kontaktien kautta) tärkeä juttu, ja koin pääseväni enemmän alaan sisälle, kun tunnen muita ammattilaisia ja opiskelijoita samalta alalta.

Opin paljon sellaista, mitä ei ehkä yksin tekemällä tulisi opittua

Tunneilla kävimme läpi esimerkiksi teoriaa, historiaa ja erilaisten valokuvaajien töitä, joita ei koskaan kyllä olisi itse tullut ajatelleeksi. Myös opettajien ja muiden opiskelijoiden kokemukset ja tarinat olivat mielenkiintoisia ja avasivat maailmaa ihan eri tavalla.

FBE21A50-CFC5-4A6A-9075-630FE7688210 510D8AED-97FA-40FF-A13C-06CE8F0EA88E

MIINUKSET

Ei tarpeeksi käytännön kuvaamista

Tunneilla kävimme yleensä ensimmäisen kahden tunnin aikana läpi teoriaa, ja toiset kaksi tuntia harjoittelimme aihetta käytännön tasolla esimerkiksi studiossa. Keskiviikkoisin oli mahdollista mennä harjoittelemaan käytännön kuvaamista studioon, mutta silti tuntui, että oikea käytännön kuvaaminen jäi kyllä itsensä vastuulle.

Liian vähän opetusta mallien ohjauksesta. Miten poseerataan, miten saada malli rentoutumaan

Mallien ohjaaminen, poseeraukset ja rennon tunnelman luominen on itselleni varmasti se haasteellisin osuus valokuvauksessa ja meillä ei sitä käyty aiheena oikeastaan ollenkaan. Erilaisten projektien tekemisessä sitä tietysti oppi siinä sivussa, mutta olisin kaivannut sen opettelemista enemmän.

Liian vähän oikeita projekteja

Aikaisemmin mainitsemani muotinäytös oli oikeastaan ainut oikean elämän projekti, jonka opintojen aikana teimme, ja olisin kyllä kaivannut enemmän tällaisia projekteja, joissa pääsee oikeaan työelämään kiinni.

Ei ryhmäytymistä

Meillä ei koulussa ollut minkäänlaista ryhmäytymistä, ja opinnot tuntuivatkin enemmän kuin esimerkiksi Suomessa kansalaisopiston kursseilta, joihin mennään vain opiskelemaan. Olisi ollut ihanaa, jos oman ryhmän kanssa olisi esimerkiksi ollut jotain järjestettyä opiskelijatoimintaa, mutta koulun puolesta ei ollut mitään järjestettyä yhteistä ryhmäytymistä, joissa olisi päässyt tutustumaan ihmisiin paremmin. Tutustuminen ja kontaktien luominen jäi kaikkien itsensä vastuulle. Kaikki eivät tietysti edes ole kiinnostuneita tutustumaan ihmisiin, mutta olisi kuitenkin kiva, että jotkin koulun järjestämät tapahtumat olisivat mahdollisia niille, joita ryhmäytyminen kiinnostaisi.

Teoriatehtävät

Käytännön harjoittelu on valokuvaamisessa paljon tärkeämpää, ja teoriatehtävät tuntuivat joskus aika turhilta. Niitä olisi mielestäni saanut olla vähemmän.

Opetuksen rakenne

Opetus on toteutettu niin, että koulun voi aloittaa noin kerran kuukaudessa. Tämän vuoksi koulutuksessa ei ole mitään selkeää rakennetta siitä, että edetään helpommasta vaikeampaan, vaan on vain eri aiheita, ja jokainen aloittaa siitä aiheesta, mikä milloinkin on käynnissä. Kaikki opiskelijat ovat siis hieman eri vaiheessa opinnoissaan. Itse pidän enemmän kyllä siitä systeemistä, että kaikki aloittavat samaan aikaan ja opiskeltavat asiat ovat järjevässä järjestyksessä.

Asiat jäivät aika pintapuolisiksi

Nämä opinnot olivat mielestäni enemmänkin ”introduction to photography”. Monet aiheet käytiin aika pintapuolisesti läpi. Kaikkia aiheita ikäänkuin avattiin hiukan, ja sitten on omalla vastuulla halutessaan perehtyä itseä kiinnostavaan teemaan enemmän.

93FC4801-82DA-405C-8C6D-9C1AF754225C

SUMMA SUMMARUM

Olen todella tyytyväinen valokuvaajan opintoihini Gold Coastilla, pääasiassa mahtavien opettajien ja luokkakaverieni ansiosta. En osannut odottaa, että nämä opinnot voisivat antaa minulle näin paljon elämässä, ja olen niin onnellinen, että uskalsin lähteä opiskelemaan tätä alaa. Koulutuksessa on paljon myös puutteita, enkä todellakaan koe olevani valmis valokuvaaja opinnoistani valmistuttuani, vaan tämä vaatii kyllä todella paljon itseopiskelua, harjoittelua ja alalle päästäkseen myös kovaa työtä. Koen kuitenkin, että koulu antoi minulle erityisesti uskallusta lähteä kohti tätä alaa ja itsevarmuutta siihen, että minusta on todellakin tähän.

Jäikö jokin asia opinnoista mietityttämään? Kiinnostaisiko sinua valokuvaajaopinnot Australiassa? Kommentoi alle tai laita viestiä Instagramissa @muumaamandariini tai suoraan minulle @jennareivolahti 🙂

One comment

  1. Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Varsin mielenkiintoiselta kuulostava kokonaisuus ja varmaan hieno kokemus noiden muutaman miinuksenkin kanssa. Ilmeisesti kurssi keskittyi nimenomaan ihmisten valokuvaamiseen? Vaikka itse kuvaan varsin vähän, olisi jonkinlainen kurssi kyllä erittäin kiinnostava suorittaa.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *