Aikasemminkin olen jo hehkuttanut, mutta hehkutan uudelleen: Aurinkorannikolla on ihan tajuttomasti kauniita paikkoja. Käytiin sunnuntaina mun ystävän kanssa ensimmäistä kertaa Ruta Rio Chillarin haikki Nerjassa ja oltiin molemmat äimistyneitä siitä upeudesta. Lyhyt reitti on arviolta 6km pitkä, mutta osittain hieman vaikeakulkuinen.
Ajeltiin autolla Fuengirolasta n. tunti Nerjaan heti aamutuimaan ja olimme jo kymmenen aikaan patikoimassa. Takaisinpäin tullessa kuumuus alkoi olla sen verran tukalaa, että suosittelen lähtemään mahdollisimman aikaisin, ainakin näin kuumimpaan aikaan vuodesta. Jätettiin auto Calle Mirto nimisen kadun päähän, josta loytyi iso parkkipaikka. Parkkipaikalta suunnistimme hieman mäkeä alas ja heti ensimmäisestä suoraan oikealle, lähdimme kävelemään kohti laaksoa ja joen uomaa. Emme oikeastaan tienneet etukäteen, että kuinka reitille pääsee, mutta tässä kohtaa ei oikeastaan voi enää eksyä – seurasimme vain ihmisvirtaa, joka pikkuhiljaa alkoi hajaantua reitin jatkuttua.
Alun hiekkapolkujen jälkeen alkoi tie sulautua pikkuhiljaa Rio Chillarin viileään veteen, se teki ihan tajuttoman hyvää 35 asteen helteessä, vaikka ilma laaksossa olikin viileämpää. Vaihdoin sandaalit riuttatossuihin ja lähdin kahlaamaan. Matkalla kuljettiin muutaman kanjonin läpi, oltiin polvia myöten vedessä ja pulahdeltiin luonnon muovaamiin altaisiin.
Ensimmäinen varsinainen vesiputous tuli vastaan n. 2h kävelyn jälkeen (ehkä n. 3km matka) ja olihan se tosi upea. Tämän jälkeen reitti muuttui hieman haastavammaksi ja edessä olisi ollut hieman extremempää kiipeilyä, joten päätimme pitää evästauon ja kääntyä takaisin. Yllä oleva kuva näyttää ihanalle ja rauhaisalle, mutta totuus on toinen! 😀 Tämän putouksen edessä oli jono, josta jokainen vuorollaan hyppäsi ottamaan kuvan itsestään, haha! Tietoa luonnon rauhasta tässä spotissa ei siis ollut lähimaillakaan.
Reitti oli pääosin helppokulkuinen ja siellä näki paljon sekä lapsia että koiria. Kannattaa kuitenkin varata aikaa tuohon muutaman kilometrin matkaan, sillä vesi vaikeuttaa kulkemista. Virta ei ollut kova kuin muutamassa kohtaa, mutta jokaisella askeleella piti olla varovainen mihin astuu ja paikoin kivet oli hieman liukkaita. Tämä oli kuitenkin juuri nappivalinta reitiksi helleaallon keskelle ja varmasti tullaan menemään uudelleenkin!
Jos teillä tulee mieleen jotain toivepostauksia, tai mitä kenties haluaisitte kuulla Espanjasta tai elämästä siellä – heittäkää kommentteihin! <3
Joo, tuollaisessa ympäristössä on hyvä varata aikaa, tiedän kokemuksesta. Ei vastaa ihan kävelytiellä tepastelua. Mutta upealta näyttävä paikka joka tapauksessa! Luulenpa, että viihtyisin itse hyvin.