OONA TOIVOLA

“Niin kauan kuin roikkuu menneessä, niin kauan masentaa. Niin kauan kun elää tulevassa, niin kauan ahdistaa. Ei ole kuin nykyhetki, voisipa elää niin.” 

Entisenä pankkivirkailijana, nykyisenä oman tien kulkijana, haaveilen saavani tehdä elääkseni jotain, mikä oikeasti kiinnostaa. 

Minulla on kaksi tavoitetta elämässäni: löytää sisäinen rauha ja elää hetkessä. 

Teen ratkaisuni useasti tunteella, joka on johdattanut hetken mielijohteesta suuriinkin elämänmuutoksiin. Yksi niistä oli päätökseni jäädä Kanadaan kesken lomareissun. Se vaati kaksi puhelua Suomeen: yhden pomolle (irtisanoutuminen) ja toisen äidille (asunto asiat). Pomo onnitteli ja oli sitä mieltä, ettei toimistossa istuminen ole se mun juttu. Joku on myös joskus kutsunut luonnonlapseksi.

Muuten Kanadassa elämä rullaa niin kuin Suomessakin. Kuusi vuotta on mennyt hujauksessa ja tuntuu siltä, että vastahan tänne tulin. Suomessa kävin viimeksi vierailulla neljä vuotta sitten. Se tuntui jännittävältä. Ihmiset puhuivat ympärillä Suomea, mutta kukaan ei minulle. Kanadan ja Suomen välinen suurin kulttuuriero onkin se small talk. 

Kirjoittaessani tykkään käsitellä aiheita huumorilla, sillä sitä ei ole elämässä koskaan liikaa. Huumorin lisäksi minua inspiroi aitous, tuomitsemattomuus, rakkaus ja vapauden tunne. 

Olen onnellisimmillani kun: 

… uskallan jättää taakseni jotain, mihin en ole tyytyväinen ja pääsen näin ollen lähemmäksi jotakin uutta. 

… toisen kanssa tuntuu siltä, etten haluaisi olla missään muualla. 

Salainen paheeni:  

Koko päivän loikoilu sängyssä läppärin kanssa, juoden monta kuppia kahvia. Se on ihanaa! 

Haluaisin osata:  

Kaikki maailman kielet, koodaamisen ja laulaa.  

Harrastaisin kaikkea tätä jos vuorokaudessa olisi lisää tunteja :  

Huonekalujen maalaamista. Se on rentouttavaa. 

Parin viinilasillisen jälkeen kuuntelen Spotifysta:  

Seurassa vaihdan niin useasti biisiä, ettei minua päästetä enää valitsemaan. Yksin ollessa: jotakin hyvin melankolista. 

En ole koskaan uskaltanut:  

Pitää puhetta tai esitelmää. Jotenkin olen pystynyt aina keplottelemaan itseni pois niistä tilanteista.

Tulevaisuudessa haluaisin:  

Perustaa oman firman. 

Pakata koko omaisuuden pieneen matkalaukkuun ja lähteä maailmalle. 

“Onni ei ole sitä, että saa mitä haluaa. Onni on sitä, että haluaa sitä mitä saa.” 

Lue lisää Oonan postauksia täältä.

 
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *