Useimmille loma Meksikossa tarkoittaa rannalla löhöilyä ja näin ollen kohteeksi yleensä valikoituu Yucatanin niemimaan kohteet, kuten Cancun, Tulum tai Playa Del Carmen. Meksiko kuitenkin tarjoaa paljon muutakin. Itse tykästyin suuresti Oaxacaan, erityisesti Oaxaca Cityyn, joka on täynnä kulttuuria, perinteitä ja luontoa. Löydät sieltä mm. pyramideja ja toisen maailman ainoista jähmettyneistä vesiputouksista. Me pääsimme myös seuraamaan perinteistä Guelaguetza-festivaalia ja maistelemaan mitä oudomman makuisia Mezcaleita, sillä satuimme kaupunkiin juuri oikeaan aikaan.
Oaxacan osavaltio (lausutaan suunnilleen [Ohaka]) sijaitsee eteläisessä Meksikossa ja sinne pääsee joko lentäen tai bussilla. Mexico Citystä matka teitä pitkin Oaxaca Cityyn kestää noin 11h(vaikkakin bussiyhtiö väitti matkan olevan 8h) ja maksoi suunnilleen 30€. Vaikka saavuimme Oaxaca Cityyn vasta illalla, oli olo turvallinen ja seuraavien päivien aikana tämä tunne vain vahvistui. Hostellimme Nómada Hostal Oaxaca sijaitsi n. 20min kävelymatkan päässä keskustasta ja kävelimme sinne jopa kello yhdeksän aikoihin illalla ilman mitään ongelmia (Meksikossa yleensä ei olla jalan liikenteessä pimeän jälkeen).
Omaan silmään Oaxaca City oli sellainen perinteinen meksikolainen kaupunki, joka monelle tulee mieleen Meksikosta. Se on täynnä matalia, värikkäitä taloja ja mukulakivikatuja. Mielestäni se on loistava kohde ensimatkalle Meksikoon ja kaupungin lisäksi matkaan saa helposti yhdistettyä rantakohteen. Me jatkoimmekin Oaxaca Citystä minibussilla Puerto Escondidoon.
Tässä viisi tärppiä matkastani Oaxaca Cityyn.
Perinteiden juhlistamista Guelaguetza-festivaalilla
Saavuimme Oaxaca Cityyn alueen alkuperäiskansoja juhlistavan Guelaguetza-festivaalin aikaan. Matkan ajoitus juuri tähän aikaan oli sattumaa, mutta kuinka onnekas sattuma se olikaan! Vuosittain heinäkuun loppupuolella juhlittava festivaali on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Majoitus vain kannattaa varata hyvissä ajoin tai joutuu yöpymään 20min kävelyn päässä keskustasta, vanhaan kouluun perustetussa hostellissa, kuten me haha.
Guelaguetza on täynnä paraateja, musiikkia ja hienoja asuja. Yleensä vain kävelimme kaduilla, emmekä niinkään suunnitelleet mihinkään tiettyyn paratiin menemistä. Tapahtuma kestää yhteensä viikon ja joka päivä tapahtuu Oaxaca Cityn keskustan alueella, joten mukaan voi hyvin mennä flown mukana.
Kokemus oli yksi niistä ”kerran elämässä” -juttuja, enkä voi suositella sitä tarpeeksi.
Tujua kamaa Mezcal-messuilla
Huomasimme kaduilla mainoksia Mezcal-messuista (Feria del Mezcal) ja pitihän sitä tietysti mennä maistelemaan paikallista alkoholia. Mezcal on siis agave-kasvista tehtyä alkoholia ja tequila on yksi mezcalin alalajikkeista. Yleensä mezcal on 40-50% alkoholia ja siinä on hieman savuinen maku.
Nämä messut järjestetään aina Guelaguetza-festivaalin aikaan, eli heinäkuun loppupuolella. Sisäänpääsylippu maksoi vain 70 pesoa, eli 3.7€, ja sillä pääsi maistelemaan mitä mielenkiintoisempia mezcal-makuja eri valmistajien kojuista. Me kokeilimme mm. passionhedelmän, kahvin, piña coladan, kalkkunan ja tietyn matolajikkeen (käytetään muutenkin mausteena Meksikossa) makuista mezcalia. Ja kyllä, nuo kaksi viimeistä olivat ihan oikeita makuja 😀 Messuilla järjestettiin myös kilpailu, jossa etsittiin suurinta/painavinta agaven ”ananasta” (espanjaksi piña), eli keskustaa.
Kylvyssä maailman laidalla – Hierve el Agua
Hierve el Agua on toinen maailman ainoista jähmettyneistä vesiputouksista ja aivan upea paikka. Siellä voi uida luonnon infinity-uima-altaissa (joskin niitä on ilmeisesti jalostettu) ja ihastella uskomattomia näkymiä. Paikalle pääsee joko järjestetyllä retkellä tai julkisilla kulkuneuvoilla huomattavasti halvemmin. Me tietysti valitsimme sen toisen vaihtoehdon. Näin se sujui:
- Bussi Oaxaca Citystä Mitlaan. Kestää 1h ja maksaa 20 pesoa, eli 1€.
- Kun kertoo bussin kuskille olevansa matkalla Hierve el Aguaan, hän päästää sinut kyydistä ”odotustalon” kohdalla (Googlemapsissa paikka sijaitsee ”Tortas de Pan Amarillo”:n lähellä). Colectivot, eli lava-autot lähtevät liikkeelle vain kun paikalla on tarpeeksi ihmisiä, joten odottamaan joutuu hetkestä riippuen. Meillä kesti n. 20min ennen kuin pääsimme matkaan
- Itse colectivo maksoi 75 pesoa, 4€ ja matkan keskellä annettiin 15 pesoa, 80 senttiä, paikalliselle yhteisölle, joiden mailla Hierve el Agua sijaitsee
- Rekkamatka kestää 1h ja kulkee aivan hirveitä mutkikkaita ja epätasaisia teitä ylös vuorelle, kielekkeiden vieressä. Välillä hirvitti aika paljon.. Mutta kuskit ovat tottuneet tähän reittiinja autoja kulkee ylös ja alas koko ajan – näillä ajatuksilla rauhoittelin itseäni ja hyvinhän matkan molempiin suuntiin kulkivat. JOS olen ymmärtänyt oikein, paikalle pääsisi myös suurempaa tietä pitkin ja tätä retkijärjestäjät käyttävät
Pääsymaksu itse Hierve el Aguan alueelle on 50 pesoa, 2.5€. Sen edustalla on pari ravintolaa ja turstikauppaa, joten ikävä kyllä paikka ei siis todellakaan ole enää mikään ”hidden gem”. Paikka on joka tapauksessa uskomattoman kaunis ja uniikki, joten suosittelen sitä kovasti.
Takaisin ”odotushuoneeseen” pääsee kunhan nappaa colektivon niille suunnatulta ”bussipysäkiltä” Hierve el Aguassa. Varaudu jälleen odottamaan. Colectivot eivät todellakaan ole niitä mukavimpia kulkuvälineitä, mutta koen kokemuksen olleen parempi, koska käytimme niitä. Menomatkalla colectivo oli aivan täynnä ja penkit olivat metallisia. Paluumatkalla oli huomattavasti väljempää ja jopa pehmusteita löytyi.
Menneisyyden tunnelmissa Monte Alban -pyramideilla
Meksikossa on pyramideja monilla eri alueilla, niin myös Oaxacassa. Monte Alban pyramideille pääsee kätevästi kaupungista monilla eri retkijärjestäjien busseilla. Me valitsimme yhden niistä satunnaisesti kadulla kävellessä ja maksoimme 90 pesoa, 4.75€. Matka kesti puolisen tuntia. Sisäänpääsy pyramideille oli samanhintainen.
Alueella on paljon nähtävää ja pyramideille pääsee jopa kiipeämään, toisin kuin esim. Mexico Cityn lähellä Teotihuacanissa. Pyramidit myös sijaitsevat vuoren päällä, joten maisemat kaupungin ylle ovat hienot.
Vehreyttä kasvitieteellisessä puutarhassa
Jos on yhtään nähnyt Instagram-kuvia Oaxacasta, on varmasti törmännyt kaktuskäytävään. Tämä paikka löytyy juurikin OaxacaCityn kasvitieteellisestä puutarhasta, eli Jardin Etnobotanico de Oaxaca:sta. Ikävä kyllä paikalla ei voi kulkea itsenäisesti, vaan on liityttävä ohjattuun kierrokseen. Kierroksia on espanjaksi ja englanniksi, joskin espanjaksi hinta on puolet halvempi (50 pesoa, 2.5€) ja kesto puolet lyhyempi (tunnin) ja englanninkielisiä kierroksia järjestetään vain kerran päivässä, klo 11:00. Me siis päädyimme espanjankieliselle kierrokselle (huom. poikaystäväni on meksikolainen).
Kierros oli ihan kiva ja näimme mielenkiintoista kasvillisuutta. Fakta kuitenkin oli, että moni paikallaolija, minä myös, odotti malttamattomasti koko ajan kaktusseinämää ja opas tiedosti sen hyvin. Kaktuksille päästiin lopuksi ja siellä kuvaamiselle oli hyvin rajattu aika. Kaikki siis menivät jonoon kuvan saadakseen, eli jos ujostuttaa kuvien ottaminen muiden edessä, tämä ei ehkä ole se paras paikka 😀
Oaxaca Citystä jäi todella positiivinen kuva ja palaisin sinne uudestaan mielelläni – ja tutkimaan osavaltion muita paikkoja. Meidän matkamme jatkui Puerto Escondidoon, Oaxacan rannikolla sijaitsevaan surffikaupunkiin, joka on suosittu reppureissaajien keskuudessa. Vaikka rannat aina ovatkin kivoja, jäi Oaxaca City meidän molempien reissun lempparikohteeksi.
Oletko sinä käynyt Oaxacassa tai kiinnostaisiko matka sinne? Kommentoi alle tai laita viestiä Instagramissa @muumaamandariini tai @verawinter.
P.s. Jos etsit lisää inspiraatiota Meksikon kohteisiin, kurkkaa Johanna P:n postaus Sayulitasta 😉
Seitsemän Pekingissä vietetyn kuukauden ja viiden Macaussa vietetyn vuoden jälkeen Lissaboniin muuttanut alunperin Helsingistä kotoisin oleva tyttö. Rakkautena kielet, kulttuurit, matkustelu ja Aasia.
Ei olla käyty Oaxacassa. Chiapasiin asti viime matkalla ehdimme. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisimme ilman muuta käyneet myös Oaxacassa. Seuraavaksi siis myös sinne. Erityisesti Monte Alba ja Hierve eli Agua kiinnostaisivat.