Viime postauksessani kerroin omista kokemuksistani Portugalin ja Suomen välisiin kulttuurieroihin liittyen. Nyt tehdäänkin sama toisinpäin, ja kysytään portugalilaiselta mieheltäni Josélta, mitä tämä ajattelee Suomesta ja suomalaisista! Pyysin teiltä lukijoilta viime viikolla Instagramissa apua, ja sainkin teiltä monia kysymyksiä miehelle esitettäväksi – kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille! Tässä postauksessa siis vastataan niihin ja paljastetaan, mitä portugalilainen ajattelee Suomen omituisista tavoista.
Pohjustuksena kerrottakoon, että haastateltavamme on elänyt yhdessä allekirjoittaneen suomalaisen kanssa kohta seitsemän vuotta, joista kolme vuotta asuimme yhdessä Suomessa ennen kuin muutimme Portugaliin. Zé kävi noin puoli vuotta suomen kielen intensiivikurssilla, jonka ansiosta hän ymmärtää suomea hyvin, ja puhuukin ihan kohtalaisesti. Suomalainen kulttuuri tuli kielen ja maassa asumisen myötä nopeasti tutuksi.
Tämä haastattelu kuitenkin toteutettiin englanniksi kääntäen. Lisäsin itse Instagramissa saatujen kysymysten lisäksi vielä kolme bonuskysymystä loppuun. Mennäänpä sen pidemmittä puheitta asiaan!
Mitkä ovat oudoimpia suomalaisia käytöstapoja?
– Portugalilaiset ovat outoja, suomalaiset eivät… No okei, yleisesti ottaen ajattelen, että suomalaisten käytös on hyvin loogista, mutta se voi myös olla tosi hassua ulkopuolisen silmin katsottuna. Suomalaisten kanssa voi olla vähän vaivaannuttavaa jos ei ole mitään mistä puhua, mutta vain jos siitä tekee itse kiusallista. Suomalaisille se ei ole niin vaivaannuttavaa. Myös katsekontaktin puute silloin kun puhuu toiselle ihmiselle on outoa, mutta tavallaan pidän siitä.
Mitkä asiat hämmensivät Suomessa?
– Luulen, että kaikkein hämmentävin asia jonka Suomessa näin, tapahtui ensimmäisenä päivänä kun saavuin Suomeen, tai ainakin yhtenä ensimmäisistä päivistä… Se oli silloin, kun Johanna tapasi vanhempansa ja veljensä pitkän ajan jälkeen heidän tullessa hakemaan meitä lentokentältä kotiinsa, eivätkä he katsoneet toisiaan päin melkein ollenkaan autossa jutellessaan. He vain puhuivat toisilleen katsomatta toisiinsa juuri ollenkaan. Silloin en vielä osannut melkein yhtään suomea, joten en tiennyt mistä he puhuivat, mutta minusta se vaikutti todella oudolta. Portugalissa oltaisiin käännytty toisiaan kohti ja puhuttu selkeästi toinen toisilleen, mutta jonkin ajan jälkeen ymmärsin, ettei ole mitenkään välttämätöntä katsoa päin sitä ihmistä jolle puhuu, vaan tämä on Suomessa ihan normaalia. Vaikka moni muukin asia tehdään Suomessa eri tavalla kuin Portugalissa, ei se ole minusta hämmentävää sen takia, että asiat tehdään niin loogisesti.
Miltä suomalaiset vaikuttavat? Tylyiltä?
– Suomalaiset ovat yleisesti tosi vaaleita ja blondeja. He ovat myös todella jäykkiä esimerkiksi kävelytyyliltään; jos katsot miten suomalainen kävelee, niin se näyttää jäykältä… en osaa selittää sitä sen paremmin. Suomalaiset vaikuttavat myös todella vaivaantuneilta, kun tapaat suomalaisen tai lähestyt häntä ensimmäistä kertaa. Minusta he eivät kuitenkaan vaikuta tylyiltä.
Ovatko suomalaiset vaikeasti lähestyttäviä?
– Ovat, tottakai. Miksi lähestyisit jotakuta, jota et tunne? Tämä on tietysti vitsi. Mielestäni suomalaiset ajattelevat suurin piirtein tuolla tavalla, koska he ovat pidättäytyväisiä. Suomalaisten kanssa on kuitenkin helppo jatkaa juttua sen jälkeen, kun olet ensin itse tehnyt aloitteen. Mutta ihmisten lähestyminen ja alkukontaktin saaminen on minusta vaikeampaa Suomessa kuin Portugalissa.
Mitkä luonteenpiirteet yhdistävät ja erottavat suomalaisia ja portugalilaisia?
– Erottavia luonteenpiirteitä on helppo löytää, koska Portugali on latinomaa ja Suomi on Pohjoismaa, joten sosiaalinen etäisyys ennen koronaa oli todella erilaista. Ihmisten suoruus – puhetapa – on myös tosi erilainen.
Mielestäni yhdistävä asia on se, että sekä suomalaiset että portugalilaiset rakastavat kesää ja odottavat sitä. Kysymykseen on kuitenkin vaikea vastata, koska maiden ilmastot ja kulttuurit ovat niin erilaisia, joten asiat joita sanoisin yhdistäviksi olisivat yleismaailmallisia asioita, jotka yhdistävät monia ihmisiä monissa eri maissa… Ruoka jota syödään on erilaista, mutta senkin selittää maiden erilainen tilanne. Ainakin portugalilaiset tykkäävät enemmän makeasta syötävästä kun taas suomalaiset tykkäävät happamasta. Mutta yleisesti ottaen tosi vaikea sanoa.
Tuliko Suomessa kulttuurishokki?
– Minulle tuli kulttuurishokki vasta kahden vuoden Suomessa asumisen jälkeen, kun tajusin että kaikki se mihin olin tottunut, kuten auringonpaiste ja kiipeily auringossa meren rannan kallioilla oli todella, todella kaukana. Vasta siinä hetkessä tajusin olevani jossain aivan toisenlaisessa paikassa ja silloin kulttuurishokki iski minuun. Sitä kesti pari viikkoa jolloin olin vähän masentunut, mutta sitten se meni ohi ja kaikki oli taas hyvin. Meni yli kaksi vuotta, ennen kuin sain kulttuurishokin, ja sen jälkeen sitä ei tullut enää uudestaan.
Mitä kulttuurieroja Suomessa tuli vastaan?
Kulttuurieroja on paljon, kaikki on todella erilaista maiden välillä. Esimerkiksi suomalaiset tykkäävät syödä isomman ja runsaamman aamiaisen ja portugalilaiset syövät vain espresson ja pastel de natan. Portugalilaiset myös menevät kahvilaan kahville monta kertaa päivässä: aamulla, iltapäivällä, illallisen jälkeen… kun taas suomalaiset kahvittelevat enemmän kotona. Ja kahvien kokokin on erilainen.
Myös ruoka mitä syödään on erilaista. Mielestäni Suomessa ollaan valistuneempia esimerkiksi runsaan kasvisten syönnin suhteen, kun taas Portugalissa ei niinkään. Sosiaalinen etäisyys, jonojen muodostus, henkilökohtainen tila ovat kaikki täysin erilaisia.
Portugalissa ihmiset myös puhuvat epäsuorasti. Tarkoitan että kun he haluavat sanoa jotain, he sanovatkin jotain muuta vähän kohteliaammalta kuulostavaa, sen sijaan että sanoisivat suoraan sen asian jonka haluavat sanoa. Suomessa taas toimitaan juuri niin, ja minusta se on parempi. Portugalilaisetkin voivat olla välillä tosi suoria tietyissä asioissa. Esimerkiksi jonkun ulkonäköä kommentoidaan vain ystävien toimesta, ja jos et ole ystävä tai muuten läheinen, niin siitä ei sanota mitään. Työympäristössä ihmiset taas ovat hieman epäsuorempia, jotta eivät ”loukkaisi kenenkään tunteita”, kuten meillä on tapana sanoa.
Kenkien käyttäminen kotona on myös erilaista, portugalilaiset käyttävät usein kenkiä sisällä kodeissa ja suomalaiset eivät. Tietysti ihmisten harrastukset ovat myös erilaisia, suurimmaksi osaksi sään takia. Myös koirilla, joita ihmisillä on kotona, on Suomessa parempi elämänlaatu. Mutta siellä niiden pito on myös hankalampaa sään takia, joten niistä täytyykin pitää parempaa huolta. Voisin jatkaa vaikka kuinka kauan, koska kulttuurieroja on paljon.
Mitä tiesit Suomesta ennen Johannaan tutustumista? Oliko outoja stereotypioita?
– Tiesin, että Suomi on yksi OECD:n parhaista maista koulutustasoltaan. Suomesta tulee joitakin hulluja rallikuskeja. Ja siinä se. Minulla ei ollut hajuakaan, millaisia suomalaiset ihmiset ovat, joten outoja stereotypioita ei ollut, ei yhtikäs mitään.
Mikä on oudointa Suomessa?
– Puun kaarnan syöminen. Mutta se oli selviytymiskeino, joten ymmärrän.
Mitä mieltä olet makaronilaatikosta?
– En ole koskaan syönyt sitä. Se on varmaan uuniruoka, jossa on makaronia ja juustoa tai maitoa tai jotain sellaista. En usko että se olisi pahaa. Tykkään kaikenlaisista ruuista, joten ei kuulosta pahalta.
(Välihuomautus: Olen melko varma, että kasvismakaronilaatikkoa on kyllä syöty vähintään jossain opiskelijaravintolassa, mutta ei ole ilmeisesti jäänyt mieleen. 😂)
Mitä mieltä olet Johannan suomalaisista kavereista?
– He ovat kaikki omalla tavallaan ihan sekopäisiä, ihan kuten Johannakin, joten siinä mielessä he ovat kaikki normaaleja.
(Selvä. 😂)
Miltä suomen kieli kuulostaa?
– Se kuulostaa juuri siltä, kuten sitä kirjoitetaankin. Se kuulostaa välillä hiukan japanilta, varsinkin jos sitä puhutaan nopeasti. En oikein osaa verrata sitä mihinkään muuhun, paitsi ehkä japanin kieleen.
Vaikein suomalainen sana?
– Vaikeimpia sanoja kirjoittaa ovat sellaiset, joissa on yhdistettynä monia sanoja joita en tunnista (pitkät yhdyssanat). Vaikeimmat sanat lausua taas ovat sellaisia, joissa on ääkkösäänteitä, kuten ”öljyä”. Mutta tietysti kaikkein vaikeimmat ovat niitä joita en edes tiedä!
Näkisitkö itse joskus muuttavasi (takaisin) Suomeen?
– Se olisi päätös, jota en voi tehdä yksinäni, mutta minulle ei olisi mikään ongelma asua Suomessa. Elämä on siellä helpompaa kuin Portugalissa, mutta tietenkään siellä ei ole kaikkia niitä hyviä asioita, joita Portugalissa on, kuten esimerkiksi ilmastoa. Minulla on myös perhe ja ystäviä täällä. Mutta ei olisi mikään ongelma muuttaa Suomeen.
Mitä ajattelet Suomen talvesta?
– Rakastan talvea! Rakastan lunta, lumi on todella eksoottista minulle. Jos talot eivät olisi lämpimiä niin inhoaisin talvea, mutta niin ei kuitenkaan ole asian laita. Rakastan Suomen metsiä kun kaikkialla on lunta ja on todella hiljaista ja rauhallista, ja minkä tahansa äänen voi kuulla hyvin selkeästi. Ja rakastan tarkkailla, mitä eläimiä alueella liikkuu. Jäljet pysyvät lumessa kauan aikaa, jolloin on helppo selvittää, mikä eläin ne on jättänyt. Minusta on hienoa oppia lisää ympäröivästä luonnosta ja eläimistä. Ja lumimyrskyjen aikaan vaikuttaa siltä, että olisit yksin jossain todella suuressa paikassa. Pidän todella paljon kaikista sen kaltaisista tuntemuksista.
Suomen kesästä en taas pidä ollenkaan, koska hyttyset.
Mitkä ovat parhaat asiat Suomessa? Entä huonoimmat?
– Parasta Suomessa on se, miten talot on rakennettu lämmitettäviksi ja niissä on saunat. Minulla oli myös todella hyvä kokemus julkisten sosiaalipalveluiden kanssa. Vaikka olin Suomessa maahanmuuttajana, minua kohdeltiin todella hyvin, kun taas Portugalissa ei mielestäni pidetä niin hyvää huolta tänne muuttavista ulkomaalaisista. Suomessa ollessani myös pyöräilin joka paikkaan, ja se oli erittäin helppoa, koska maasto on niin tasaista. Kaipaan sitä.
Huonoin asia Suomessa on hyttyset, hyttyset ja ne hiton hyttyset.
Kuvaile Suomea maana.
– Suuri maa, jossa on paljon luontoa ja vähän ihmisiä pinta-alaan verrattuna. Talviparatiisi. Ja tasaisempi kuin pannukakku!
Kiitos vielä kysymyksistä niiden lähettäjille! Nyt tiedätte, mitä ainakin yksi portugalilainen ajattelee Suomesta ja suomalaisista. 😀 Aika positiivinen kuva kaikkinensa, mutta veikkaan, että kaikki Zén maanmiehet eivät kuitenkaan olisi ihan näin innoissaan kaikista suomalaisista outouksista. Välillä tuntuu, että tyyppi on enemmän suomalainen kuin allekirjoittanut. Huvittavaa kuitenkin on, että postauksen jokaisessa kuvassa on toppatakki päällä, olipa sitten kesä tai talvi.
Mitä ajatuksia nämä vastaukset sinussa herättivät? Osuivatko kuvaukset Suomesta ja suomalaisista oikeaan? Jätä kommenttia alle!
Lue myös aikaisemmat postaukseni Portugaliin muuttamisesta ja täällä asumisesta, portugalilaisista kulttuurieroista ja siitä, kuinka päädyin Portugaliin.
Kysymyksiä ja palautetta saa myös lähettää niin Facebookissa kuin Instagramissakin @muumaamandariini tai henkilökohtaiselle tililleni @johannahulda.
Portugaliin rantautunut kolmekymppinen monialayrittäjä ja luonnonlapsi, joka rakastaa metsissä samoilua, paratiisirantoja ja hyvää kasvisruokaa. Mukana menossa pyörivät portugalilaissiippa ja corgipoika Sisu.
Näitä on tosi hauska lukea. Aina on mielenkiintoista tietää, mitä mieltä joku on suomesta ja suomalaista. Yllätyin todella paljon tuosta, että ulkomaalainen ylistää nimenomaan talvea 😀 ymmärrän kyllä hyttysten inhoamisen. Itse asun tosin Kuopiossa, eikä täällä kaupungissa niitä ole. Maalla sitäkin enemmän. Pakko lisätä, että yritin joskus googlettaa maata, jossa olisi ympäri vuoden +15 – +25 astetta. Ainakin Azorit oli Googlen mukaan aika lähellä 😀 Siellä olisi kyllä ihana käydä, kuten muuallakin Portugalissa 🙂
Kiitos kommentista Jenni! 😊 Ötökkäkammoiselle Suomen kesä on aika haastavaa aikaa, ja kunnon luminen talvi taas jotain tosi eksoottista! Luonnosta nauttiminen ainakin meni meillä vähän vaikeaksi kesäisin, joku telttaretkikin keskeytyi saman tien hirvikärpästen takia. 😀
Täällä Azoreilla on tosiaan ihan täydellinen ilmasto jos tykkää tasaisen lämpimästä, muttei liian kuumasta! Talvella on yleensä 15-18 astetta päivisin, ja kylmin yölämpötila viime talvena taisi olla kerran 9 astetta, yleensä jotain 13-15. Nyt on 25 astetta ja auringossa tosi kuuma, mutta se on ihanaa välillä. ☀ Toivottavasti pääset pian käymään, kun korona sallii!
– Johanna M.
Ei koske kokonaista maata, mutta tuohon lämpötilaan voisi sopia ikuisen kevään kaupungiksi kutsuttu Medellín Kolumbiassa 🙂 Siltä varalta, jos vastaava sää houkuttaisi matkailuun tai asumiseen.
Kiva, että tällainen sopivan lämmin ilmasto löytyy sieltäkin, ettei välttämättä tarvitse muuttaa keskelle valtamerta. 😀 Kolumbiaan olisi ihanaa päästä reissaamaan, toivottavasti vielä joskus!
– Johanna M.
Minuakin kyllä häiritsee katsekontaktin puute. Niin puhuessa toiselle, mutta etenkin yleisesti esim. kävelylenkillä ihmiset eivät katso vastaantulijaa. Juuri palattiin Norjasta ja siellä oli sama tilanne:-). Amerikka on tämän suhteen ihailemaani!!!
Ulkomailla asuminen on ainakin minua muuttanut rohkeammaksi sosiaalisissa tilanteissa ja koen itsekin oudoksi sen jos keskustelukumppania ei katsota ollenkaan. Mutta Suomessa vilkaisu silloin tällöin riittää, jos ollaan vaikka autossa tai kävelemässä samaan suuntaan eli asennossa jossa ei luonnollisesti kasvot ole vastakkain. Silloin olisi vähän outoakin katsoa sivulle koko ajan. 😀 Kävelylenkillä taas ei minusta ole tarvetta tujotella jokaista vastaantulijaa, paitsi jos nyt on vaikka joku kapea vaelluspolku jossa joutuu ohittamaan tiiviisti, niin silloin on ihan kohteliasta noteerata toinen jotenkin.
– Johanna M.
En ole tiedostanutkaan tuota, että Suomessa ei yleisesti ottaen katsota puhekumppania. Varmasti toimin itsekin niin ja muistan häivähdyksiä, jolloin se on jotenkin hämmentänyt jotakuta täällä Keski-Euroopassa ja olen tajunnut, että olen silloin epäkohtelias. Olen sitten yrittänyt korjata asian ja katsoa enemmän kohti. Tästä jutusta selviää paljon myös Portugalin kulttuurista sitä tuntemattomalle. Symppiksiä vastauksia!
Kiitos Liisa! 🙂 Aika symppiksen miehen olen kyllä saanut! Minulla on sama kokemus, että sosiaalista olemusta on pitänyt muuttaa ulospäinsuuntautuneemmaksi täällä, ja nykyään suomalaisten jäyhyys ja eleettömyys tuntuu itsestänikin jo vähän oudolta. 😀
– Johanna M.
Suomessa ja Portugalissa on kuitenkin yhteistä se, että kummatkin maat ovat täysin hullaantuneita geokätköilyyn.
En ole käynyt Portugalissa, joten en tiedä maan ihmisistä paljoakaan, mutta suomalaiset ovat voimakkaan jakautuneita. Brutaali suoruus pätee vain länteen, idässä taas ei hullukaan ota selvää siitä, mitä ihmiset ajattelevat, ”Kello on viittä vaille kolome tai kolomee vaelle viisj, riippuu siitä kuka kyssyy”.
Itikat todella ovat sietämättömiä ja ehkä hänelle on yllätys se, että täällä on hyönteishotelleja, vaikka hyönteisistä ei ole mikään pula. OK, ehkä tietyistä hyönteislajeista, kuten mehiläisistä on pula.
Runsaan aamiaisen tunnustan, mutta aamiainen on minulla usein sitten päivän ainoa ateria.
Totta tuo, että itä- ja länsisuomalaiset ovat kyllä aika erilaisia joissain asioissa. 😀 Hyönteishotellien tarkoitus onkin juuri tarjota vaarantuneille hyönteislajeille sellaisia elinympäristöjä, joita rakennetussa ympäristössä ei muuten juuri ole, mutta joita ne tarvitsevat elääkseen. Miten ihmeessä oikein pärjäät loppupäivän ilman ruokaa, jos aamiainen on ainoa ateriasi?
– Johanna M.
Tätä oli kiva lukea. Tuo vaikeasti lähestyttävyys on kyllä suhteellista. Riippuu vähän, kuka tapaa ja kenet. Esim. mun teini-ikäinen tytär on sanonut, että minä en ole yhtään suomalainen, kun puhun tuntemattomille ihmisille. 😁
Kiitos Sini! Tietysti tuo kommentti oli yleistys, eikä päde jokaikiseen suomalaiseen. Eikös se niin kuitenkin mene, että poikkeus vahvistaa säännön 😉
– Johanna M.
Olipa mielenkiintoinen postaus! Sitä kyllä itsekin kaipasi talvisin Etelä-Euroopassa, että sisällä olisi ollut lämmin. Suomeen palaamisen jälkeen synkeät talvet on ollut helpompi kestää kun on muutamat talvet palellut alle Espanjassa, koska kylmässä nukkuminen oli niin traumaattista 😀
Kiitos, kiva kuulla! Sanopa muuta! Onneksi täällä Azoreilla on huomattavasti lämpimämpää – ei ole ikävä Manner-Portugalin kylmiä taloja talvella. 😀
– Johanna M.
Kiinnostava postaus. Tuli mieleen, että on tässä meidän sosiaalisessa etäisyydessä jotain hyvääkin. Koronaluvut olisivat varmasti jotain muuta, jos oltaisiin “iholla” samoin kuin latinot. Turvavälit ovat kunnossa ihan luonnollisesti 🙂 Yllättävää oli, että José tykkäsi enemmän Suomen talvesta kuin kesästä.
Kiitos kommentista Annemaria! Tuo luonnollinen turvaväliasia on kyllä varmasti totta, vaikka eipä se normiflunssienkaan leviämistä ole estänyt. Kesällä on niin paljon itikoita ja muita ötököitä, että siitä on vaikeaa nauttia! Luminen talvi taas on tosi eksoottista. 🙂
– Johanna M.