Olen tämän Portugalin Azoreilla asutun vajaan puolentoista vuoden aikana joutunut muuttamaan jo kolme kertaa, ja olen kirjoittanut siitä enemmän tässä aikaisemmassa postauksessa. Tällä kertaa kuitenkin löytyi vielä kahta edellistäkin kivempi koti: taivaansininen pieni omakotitalo merinäköaloilla. Kiitos kuuluu oikeastaan koronalle, sillä tämä talo on ollut Airbnb-asuntona siihen asti, kunnes pandemia karkoitti saarelta lähes kaikki turistit.
Kyselin Instagram-stooreissa, kiinnostaisiko teitä lukijoita kotiesittely täällä blogin puolella. Vastaus oli kyllä, eli täältä pesee! Kurkataan siis kuvien kautta sitä, kuinka asun täällä Azoreilla ja miltä meidän tämänhetkinen koti näyttää.
Kyseessä on siis miehen työn kautta vuokralle järjestynyt työsuhdeasunto, johon muutimme joulukuun alussa kolmistaan koiramme kanssa. Talossa on kolme kerrosta ja arviolta noin 110 neliötä, jos parvikin lasketaan mukaan. Huoneita on olohuone, keittiö, pieni ruokailu-/eteistila, parvi, yksi makuuhuone, kylpyhuone ja pikkuvessa. Talo on vanha ja perinteiseen tyyliin laavakivestä rakennettu, mutta remontoitu täysin kuusi vuotta sitten.
Talon omistaa saksalais-portugalilainen pariskunta, ja se on remontoitu arkkitehdin kanssa mukavan eurooppalaiseksi eikä oikeastaan näytä sisältä perinteiseltä portugalilaiselta talolta. Jopa jotain skandinaavisuutta on havaittavissa, liekö sitten Ikea-kalusteiden vai minkä syytä. Ympäri maailmaa hankitut matkamuistoni ja muut omat tavaramme tekevät talosta kotoisan. Portugalilaiselle maulle ominaista tummaa puuta toki löytyy sisustuksesta, mutta onneksi modernilla otteella.
Olohuone
Olohuone on verrattain pieni, mutta korkea ja juuri sopivan kokoinen meille. Sohvapöytä tosin on mitoitettu edelliseen asuntoon ja tänne ihan liian iso, mutta ei se oikein muuallekaan mahdu enkä halua siitä myöskään luopua.
Olohuoneen sydän ja tunnelmantuoja on ihanasti lämmittävä kamiina. Tykkään todella paljon myös ikkunasyvennysten penkeistä, joiden alla on säilytystilaa. Feikkilampaantaljalla kelpaa istuskella ja katsella merelle. Myös kiinteä tv-taso-kirjahylly oli tervetullut ratkaisu.
Olohuoneen nurkassa on miehen tietokonepöytä, jonka olen yrittänyt piilottaa kasvihyllykön taakse ulko-ovelta katsottaessa. Rekki on myös tätä nykyä muuttanut parvelle.
Keittiö ja ruokailutila
Keittiö itsessään on pieni, mutta ikkunasyvennyksiin on tehty työtasot ja laatikostot, jotka tuovat lisätilaa. Integroidut keittiökoneet ovat tyylikkäitä ja erityisesti tykkään siitä, että meillä on nyt induktioliesi. Päätyseinään voi kirjoittaa liidulla vaikka ostoslistan.
Keittiön nurkassa on perinteinen portugalilainen leivinuuni, jonka korkeat savupiiput ovat uunin edessä. Seinässä on myös pieni ikkuna, joka pitää avata jotta savupiippu alkaisi vetää. Valtavaa uunia ei ole vielä testattu, mutta täytynee pitää jossain vaiheessa pizzakestit, uuniin kun mahtuisi varmaan 10 pizzaa kerrallaan. Siellä on myös savipatoja, joissa voisi haudutella perinteisiä pataruokia.
Ruokailutila on olohuoneen puolella suoraa ulko-oven edessä. Vitriinissäkin säilytetään kätevästi ylhäällä astioita ja alhaalla ulkotakkeja ja kenkiä. 😀
Parvi
Kodikas parvi on lempparipaikkani tässä talossa! Päätettiin laittaa sinne meidän makuuhuone, joten sekä nukun että teen töitä parvella. Tykkään muutenkin hengailla siellä esimerkiksi joogaten. Tilan keskellä pystyy seisomaan suorassa, mutta mitkään ylös kurkottelut eivät oikein seisaallaan onnistu ja päätäkin saa parvella hieman varoa. Onneksi emme kumpikaan ole pitkiä.
Parvella on kiinteinä kalusteina työpöytä ja paljon hyllytilaa, jonne kirjat ja toimistotarvikkeet sujahtivat kätevästi. Tietokirjat ovat työpöydän vieressä ja kaunokirjallisuus sängyn vieressä. Jo olemassa ollut työpöytäni mahtui myös mukavasti parvelle. Myös kultaköynnös pääsi kiemurtelemaan kattopalkin päälle. Haluaisin hankkia pari köynnöskasvia lisää luomaan eräänlaisen viherseinän parven ja alakerran olohuoneen välille.
Vierashuone
Talossa on yksi oikea makuuhuone, joka sijaitsee kellarikerroksessa. Se toimii vierashuoneena, eli tervetuloa kylään! Sattuneista syistä vieraita ei tosin ole viime aikoina pahemmin käynyt, joten huone toimittaa lähinnä vaatehuoneen ja lankavaraston virkaa. Yhdellä seinällä on isot vaatekaapit ja huoneesta on suora käynti ulos. Psst, vierashuoneen makrameetyöt ovat myynnissä ja tästä postauksesta voit lukea lisää niistä! 😉
Alakertaan tultaessa vastassa on käytävä, jossa on säilytystilaa portaiden alla ja kaapistoissa. Käytävän päässä on kodinhoitohuone, jossa on pyykkikone, lämminvesivaraaja ja pyykkiallas. Ja sekalaista tavaraa, kuten lämpöpatteri ja kukkaruukkuja.
Kylpyhuoneet
Kellarikerroksessa on varsinainen kylpyhuone, jossa on sadevesisuihku ja puinen ritilä, jonka saa poiskin. Siellä on iso peili, jotenkin spa-mainen fiilis ja paljon säilytystilaa. Jopa pyyhkeiden kuivatustikas löytyy.
Olohuoneen takana taas on pikkuvessa, jossa ei ole muuta kuin pönttö, lavuaari ja sen alla kaapisto. Ja ihanat akvamariinin väriset kaakelit!
Piha
Taloa ympäröi oma piha, josta osa on päällystetty kivetyksellä ja osa on nurmikkoa. Taloon kuuluu vesitankki sadeveden keräämistä varten, mikä on aikanaan ennen vesijohtoverkkoa ollut tärkeää. Tankin alla on vesiallas, jossa ui pieniä kaloja puhdistamassa vettä. Pihalla on myös grillikatos, jossa on näin talvella kätevää kuivattaa pyykkejä narulla. Kesällä katokseen saa ripustettua riippumaton. Osa tontista on viljelykäytössä naapurilla, mutta saamme lohkaista jonkin nurkan myös itsellemme.
Taivaansininen talo näyttää aurinkoisina päivinä lähes läpinäkyvältä, kun se sulautuu taustalla kimmeltävään mereen ja taivaan siniseen.
Plussat ja miinukset
Lempiasioitani tässä muumitalon värisessä kodissa ovat valoisuus, parvi, talon päädyissä olevat kaksi koristeellista ikkunaa sekä leveät ikkunalaudat ja syvennykset. Niiden lisäksi arvostan kovasti induktioliettä, kamiinaa, sadevesisuihkua ja erillistä kodinhoitohuonetta. On ihan parasta, että talon suunnitellut arkkitehti on rakentanut vähän joka nurkkaan kiinteitä säilytysratkaisuja, jotka ovatkin todella tärkeitä talossa, jossa huoneet eivät ole perinteisiä neliöitä. Hauska yksityiskohta on myös portugalilainen leivinuuni, jota emme tosin ole vielä kokeilleet lämmittää.
Haasteellisinta talossa on tilojen erikoisuus, eli se, ettei täällä ole kovinkaan montaa kokonaista valkoista seinää, joita tarvitsisin makrameetöideni valokuvaamiseen. Lisäksi ikkunoita on joka puolella, ja vaikka rakastankin valoisuutta, on niitä vähän rasittavaa peittää, jotta valokuviin ei tulisi liikaa vastavaloa. Toinen miinuspuoli on se, että niin ihanat kuin puiset lattiat ovatkin, ovat ne todella liukkaita koiran tassuille ja siksi on pakko täyttää ne matoilla. Myös kylpyammeesta luopuminen riipaisi hieman.
Joustimme myös sijainnin suhteen, koska emme löytäneet homeetonta asuntoa tarpeeksi nopeasti lempikylästämme, missä asuimme tätä ennen. Jouduimme muuttamaan toiseen kylään, missä ei ole ihan yhtä rauhallinen tunnelma eikä yhtä kiva ulkoiluttaa koiraa. Meren rannassa kulkeva nätti lenkkipolku löytyy kuitenkin täältäkin, sitä vain reunustaa useampi kahlittu vahtikoira, jotka varmaan söisivät Sisun jos pääsisivät irti.
Jälleen olemme saaneet mukavat naapurit, jotka tosin ovat ehkä vähän liiankin avuliaita portugalilaiseen tapaan. Naapurin rouva tuli nimittäin yksi päivä koputtamaan ovelle ja käski ottamaan pyykit narulta sisälle, koska toinen naapuri polttaa pihallaan puutarhajätettä. Olin toki sen savupilven jo itsekin huomannut, mutta tein työtä käskettyä. Seuraavan kerran rouva toi mukanaan sitruunoita pihan puusta.
Mitäs tykkäsitte tästä meidän kodista? Entä kiinnostaisiko teitä lukea erillinen vinkkipostaus asunnon etsintään Portugalissa? Kerro kommenteissa!
Kurkkaa myös, millaisen unelmakodin Jenna R. on löytänyt Australiasta!
Kysymyksiä ja palautetta saa lähettää myös Facebookissa ja Instagramissa @muumaamandariini tai henkilökohtaiselle tililleni @johannahulda.
Portugaliin rantautunut kolmekymppinen monialayrittäjä ja luonnonlapsi, joka rakastaa metsissä samoilua, paratiisirantoja ja hyvää kasvisruokaa. Mukana menossa pyörivät portugalilaissiippa ja corgipoika Sisu.
Hienoa ja kodikasta. Onnea uuteen kotiin! Kivasti löytyy myös värejä, talon sininen ja keltaiset keittiötuolit. Varmasti tosi mukava paikka kesällä, kun on omaa pihaa ja meri lähellä.
Kiitos kovasti! 😊 Tykkään myös, että kotona on sopivasti värejä. Odotan jo kesää että pihasta saa kunnolla ilon irti!
– Johanna M.
Minäkin ihastuin noihin koristeellisiin ikkunoihin ja leveisiin ikkkunalautoihin! Ja tuo teidän olohuoneen pöytä on todella kaunis, ymmärrän hyvin, että siitä et halua luopua. Ihailen myös sitä, kuinka asunnossa on hyvin tilaa makrameetarvikkeillesi (vaikka ehjää seinätilaa valmiiden töiden valokuvaukseen ei kunnolla löydykään). Ihanaa järjestystä! Pidän sisustamisesta ja on mukava päästä kurkistamaan toisten koteihin.
Tuo portugalilainen leivinuuni tekee kodikasta tunnelmaa. Voin kuvitella ne pizzailtamat tai lämpimien pataruokien tuoksun.
Kiitos kivasta kommentista Marika! Kuvista taitaa huomata, että rakastan järjestämistä 😀 Pitää pian kokeilla, paljonko puuta menee tuon leivinuunin lämmittämiseen!
– Johanna M.
Onpas teillä kiva koti! Tosi erilainen, mihin pohjoismaalainen on tottunut, mutta kiva. Nuo olohuoneen ikkunasyvennykset hurmasivat mut täysin, aivan ihania. <3 Talo on myös ulkoapäin todella idyllisen näkönen! Kiva, että olette löytäneet viihtyisän kodin itsellenne. 🙂
Voi kiitos Laura! On tosiaan aika erilainen mitä suomalaiset asunnot, mutta viihdytään hyvin. 🙂
– Johanna M.
Hieno muumitalo! Viime vuonna piti mennä Coimbraan ja kokea Portugalin huhtikuu. Nämä hyvät kuvat ja värit herättävät taas matkakuumeen. Olemme olleet monet kerrat asunnonvaihdossa Euroopan eri maissa, mutta Azorit ovat (toistaiseksi) jäänet väliin.
Juha
Parin viikon asunnonvaihto voisi kiinnostaa jossain vaiheessa, jos Azorit houkuttelevat 🙂 Coimbrakin on kiva historiallinen kaupunki, toivotaan että pian pääsisi taas reissuun!
– Johanna M.
Ihana koti. Todella sääli, että vierashuone joutuu olemaan tyhjänä.. Rakastan ihania ikkunoitanne, etenkin vintin ikkunaa ja olkkarin ikkunasyvennystä
Paksut laavakiviseinät mahdollistaa nämä ihanat ikkunat ❤ Tulisipa joku pian kylään!
– Johanna M.
Hauskaa nähdä miten maailmalla asutaan. Teidän näköala on kyllä vertaansa vailla.
Kiitos Siiri! Merelle tuijotteluun ei kyllä kyllästy ikinä 🙂
– Johanna M.
Onpas kiva koti, varsinkin kaminaan ja leivinuuniin ihastuin. Makrameetyöt ja matkamuistot tuovat kivasti persoonallisuutta ja vilahtipa siellä ”muumitalon värisessä kodissa” muumitkin 😉
Hehe, kyllähän kunnon ulkosuomalaisella pitää muutama Muumi-tavara kotona olla! 😀
– Johanna M.
Ihana koti. Noi ikkunasyvennykset etenkin tosi kauniit ja persoonalliset 🙂 En muista kommentoinko jo joskus siihen aiempaan talon metsästys -postaukseen tai johonkin muuhun, mutta taitaa olla aika yleistä tuo kosteus noissa asunnoissa sekä Portugalissa että Espanjassa. Asuin joskus 10 vuotta sitten Aurinkorannikolla, ja siellä moni kämppä oli homeessa sen kosteuden takia. Koskaan ei myöskään saanu pyykkejä kuivumaan kunnolla. Tuo sama ongelema oli nyt viime vuoden lopulla Madeiralla, missä oltiin lomailemassa, erityisesti siellä saaren pohjoispuolella.
Kiitos Cilla! 🙂 Joo, kosteat asunnot on täällä tosiaan valitettavan yleisiä. Pitää kyllä tarkkaan katsoa minne muuttaa, ettei päädy johonkin homeluolaan asumaan. Ja sittenkin täytyy itse ennaltaehkäistä niitä kosteusongelmia. Mua on huvittanut esim. kun suomalaiset vieraat laittaa suihkun jälkeen kylppärin oven visusti kiinni. Eihän siellä silloin vaihdu ilma ollenkaan vaan se kosteus jää oikein muhimaan. 😀 Pakko tuulettaa kunnolla.
– Johanna M.
Kivalta, viihtyisältä kodilta näyttää! Hienot näköalat 🙂 Azoreilla olisi kyllä tosi kiva päästä käymään vielä joskus.
Voi kiitos! Toivotaan että koronahärdellin jälkeen pääsisitte 🙂
– Johanna M.