KIINALAINEN UUSI VUOSI KIINALAISITTAIN – 5 TARINAA

新年快乐! Kiinalainen uusi vuosi, härän vuosi, on virallisesti alkanut. Vaikka tärkeimmät juhlapäivät onkin jo vietetty, jatkuu juhla helmikuun 26. asti kestäen yhteensä hulppeat 16 päivää! Tämän juhlan rinnalla kalpenevat länsimaalainen uusi vuosi ja joulu aivan täysin.

Viime postauksessani kerroin kiinalaisen uuden vuoden (CNY) perinteistä ja vietosta ja tällä kertaa jaan omia tarinoitani vuosien varrelta. Olen viettänyt uutta vuotta Kiinassa paikallisten perheiden luona neljästi, joten kerrottavaa kyllä riittää 😀 Nämä tarinat tulivat mieleeni ensimmäisinä. Luvassa mm. 11 päivän juomaputki, taxikuskia kuristanut setä, kotikylä, jossa oli pilvenpiirtäjiä ja punaisilla kuorilla uhkapelaamista.

Kiinalainen uusi vuosi miniäkokelaana

Ihka ensimmäinen kokemani kiinalainen uusi vuosi oli vuonna 2017, eli kanan vuonna. Olin tässä vaiheessa seurustellut silloisen poikaystäväni D:n kanssa 1.5v ja matkustin Macausta pohjoiseen Pekingiin viettämään juhlaa hänen perheensä kanssa. Vanhemmat olin jo tavannut monta kertaa, mutta CNY:n aikana tapasin hirveän määrän sukulaisia.

Kiinan taitoni olivat tuolloin erittäin minimaaliset, varsinkin jos D:n vanhemmat epäkannustavasti pakottivat minua puhumaan kaikkien edessä, joten olin aikamoisen kielimuurin takana muista. Suku oli kuitenkin hyväksynyt minut mukaan ja hymyilemällä ja kippistelemällä pääsi pitkälle.

Vietimme uuden vuoden aattoa isän äidin luona (?) talossa, jossa oli niin kylmä, että meillä kaikilla oli takit päällä. Miehet polttivat sisällä ja pelasivat mahjonkia. Naiset tekivät dumplingseja. Vaikka juhla olikin kiva, on mieleeni jäänyt elävästi illallinen, jonka aikana D isänsä kanssa yritti ”kiusata” minut vaihtamaan kiinalaisen nimeni. Kielitaidottomana en voinut pitää puoliani yhtään ja jos niin yritin tehdä englanniksi, ei D kääntänyt puhettani kunnolla.

Siinä sitten istuin itku kurkussa muiden painostaessa minut vaihtamaan itselle jo tärkeäksi tullutta nimeä. Jälkikäteen tämä kuulostaa mitättömältä jutulta, mutta tilanne oli hyvin ahdistava, varsinkin koska oma poikaystävä ei puolustanut yhtään perhettään vastaan. Ruokailun jälkeen serkku tuli kääntäjän kanssa lohduttamaan minua. Minulla muuten on edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen alkuperäinen nimeni, en siis ikinä alistunut painostukseen 😀

Loppulomasta lähdimme D:n kanssa Shanghaihin minilomalle Disneylandiin. CNY on maailman huonoin ajankohta tuolle, sillä joka laitteeseen piti jonottaa vähintään 2h! En suosittele.

Punaisilla kuorilla uhkapelaaminen

Yksi CNY:n näkyvimmistä perinteistä on punaisten kuorien antaminen ja saaminen. Kuoria antavat naimisissa olevat ihmiset nuoremmilleen ja ne sisältävät rahaa. Summat vaihtelevat n. 1€:sta aivan uskomattomiin summiin.

Teknologian myötä on myös tämä perinne modernisoitunut. Kuoria voi nimittäin antaa virtuaalisesti Wechatissa (Kiinan whatsapp + facebook + maksuväline jne). Jos punaisen kuoren lähettää ryhmään, saavat kaikki sen avaajat eri summan. Sanotaan siis jonkun lähettävän neljälle henkilölle 20€ arvoisen punaisen kuoren. Summa voi jakautua heidän välillään 50 snt, 12€, 5€ ja 2.5€. Uhkapelaaminen on Kiinassa jonkinlainen kansallisurheilulaji, mutta laitonta (ja siksi he matkustavat Macauhun uhkapelaamaan hirveän summan rahaa). On kuitenkin normaalia, että kaverukset esim. pelaavat mahjonkia rahasta – tai tekevät punaisista kuorista oman pelinsä.

Pekingissä D kavereineen alkoi pelata peliä Wechat-kuorilla. Ryhmään lähetettiin 50€+ arvoinen kuori ja siitä pienimmän osion saanut joutui lähettämään seuraavan kuoren. Olin aivan järkyttynyt tästä rahan törsäämisestä (annetut summat eivät tosiaan olleet mitään pieniä ja itse saattoi voittaa vain 1 snt), mutta yritäppäs siinä saada tätä ”alfa-miesten” uhittelua loppumaan.. 😀

Kiinalainen uusi vuosi kotikylässä, jossa on pilvenpiirtäjiä

Macaun kaverini K oli kuullut kokemuksistani Pekingissä ja seuraavana CNY:nä kutsui minut perheensä luo Shenzheniin. K:n perhe on nuorekas ja varsin rikas. Pilvenpiirtäjän ylimmissä kerroksissa sijaitsee heidän 3-kerroksinen asunto, jossa asuvat K:n ydinperheen (äiti, isosisko F (asui myös Macaussa ja on minun kaverini) & pikkuveli) lisäksi äidin äiti, äidin sisko ja hänen lapsena (Kiinan standardeilla K:n sisko) ja äidin n. 30v. pikkuveli.

Muutaman Shenzhenissä vietetyn päivän jälkeen lähdimme K:n edesmenneen isän kotikylään Huidongin kuntaan ”1-3:ksi yöksi”. Kiinalaiset ovat hyvin suurpiirteisiä ja suunnittelemattomia, mihin olen jo onneksi aika tottunut 😀 Lopulta olimme kylässä 3 yötä ja 4 päivää. Kylä on kuitenkin hyvin suhteellinen käsitys paikalle, sillä siellä kohosi rannassa pilvenpiirtäjiä. Shenzhenin suurkaupunkiin verrattuna se toki oli hyvin mitätön.

Huidongissa asuimme suvun 5-kerroksisessa omakotitalossa, jossa oli oma hissinsä. Jokaisella perheellä oli oma kerroksensa. Me asuimme ylhäällä, sillä K:n isä oli perheen vanhin poika ja kai kaikkein menestynein. Paikalla oli meidän kanssa samaan aikaan koko suku ja joskus pakenimme päivien aikana kerrokseemme heitä karkuun.

Kylä oli hiljainen, eikä siellä voinut tehdä oikein mitään. Kävimme tutuilla keräämässä punaisia kuoria ja söimme joka päivä suuret ateriat kotona. Juhlintaan kuului tietysti myös paljon juomista ja juomiseen painottamista isoisän ja sedän puolesta. K ei ole hyvä juomaan ja usein yritinkin juoda hänen puolestaan, mutta hän silti päätyi oksentelemaan koko yön kerran kun ei ollut ”saanut lupaa” lopettaa juomista. Isosisko F esitti kipeää kaksi päivää, jotta hänen ei tarvitsisi juoda. Sai hänkin kuitenkin kokea kiinalaisen uuden vuoden huonot puolet kun isän puolen suku ei hyväksynyt hänen nigerialaista poikaystäväänsä ja ilta päätyi F:n kyyneliin. Siinä sitten istuin perheriidan keskellä mahdollisimman näkymättömänä.

Huidongissa käynti oli aivan upea kokemus kokonaisuudessaan, sillä sinne ei kyllä moni ulkomaalainen eksy. Eräänä päivänä lähdimme näköalapaikalle, jonne ei saisi ajaa autolla. Perhe on kuitenkin ilmeisen vaikutusvaltainen ja antoi vartijoille parit punaiset kuoret, jonka jälkeen pyyhelsimme huipulle Range Roverillamme muiden kävellessä mutkikasta tietä ylös hirveässä helteessä.

Rich uncles

K:n perheellä on paljon perhetuttuja ja heistä kovin moni tuntuu olevan rich uncle. Rikkaat sedät tulevat kylään mukanaan kallista alkoholia (100-300€/pullo) ja joskus muita tuotteita, kuten kalliita merimakkaroita tai abaloneja. Sedät juovat paljon ja ovat varsinaisia suupaltteja. Heistä erityisesti kaksi on tullut tutuksi myös minulle.

Rich Uncles ovat hauskaa seuraa – ainakin alkuillasta. Tämä saattaa olla vain oman mielikuvitukseni tuotetta, mutta mielestäni he aina yrittävät iskeä K:n äitiä. Ei siis ihmekkään, että pöytään tulee Hennessy XO -pulloja, järkyttävän kalliista raaka-aineista tehtyjä dumplingseja tai menemme syömään kalliiseen ravintolaan (sedän kustannuksella, tietysti). Eräs setä jopa lupaili vievänsä meidät takaisin Macauhun helikopterilla. Tätä ei ikävä kyllä ikinä oikeasti tapahtunut.

Eräs Rich Uncle on asunut Australiassa, mutta hänen kielitaitonsa rajoittuvat pariin hyvin aussiaksentilla sanottuun sanaan. Parin lasillisen jälkeen hän kuitenkin aina yrittää jutella kanssani englanniksi. Kerran hän oli hyvin kännissä ja perhe naureskeli ”英文听不懂，中文听不懂”, jos setä puhuu englantia sitä ei ymmärrä. Jos hän puhuu kiinaa, ei sitäkään ymmärrä.

Kerran taas toinen Rich Uncle tuli niin känniin, ettei hän ymmärtänyt vihjauksia siitä, että oli aika lähteä kotiin. Hän halusi ehdottomasti bilettämään minun, K:n, F:n ja F:n poikaystävän kanssa. Lopulta jouduimme lähteä taxille asti huijataksemme hänet sen kyytiin sanoen, että olemme menossa clubille. Setä oli kuitenkin niin kännissä, ettei taxikuski suostunut lähteä ajamaan ilman saattajaa. F:n poikaystävä (tosiaan siis ulkomaalainen, mutta puhuu sujuvaa kiinaa) herrasmiehenä lähti viemään setää kotiin. Hän kertoi myöhemmin, että setä ei ollut aluksi suostunut kertomaan osoitettaan, koska halusi clubille, ja oli lopulta päätynyt kuristamaan kuskia! Onneksi pahimmilta selvittiin ja F:n poikaystävä sai ihmeenkaupalla sedän kotiin asti. Seuraavan kerran sedän tavatessamme oli hän tavallista vaisumpi ja hyväkäytöksisempi.

Ganbei! Kun joimme 11 päivää putkeen

Kiinalainen uusi vuosi ja kippistely kulkevat käsikädessä, eikä juomisesta käytännössä voi kieltäytyä mitenkään. Laseihin kaadetaan väkeviä juomia, erityisesti baijiu:ta, eli kiinalaista riisiviinaa – yleensä brändiä nimeltään Moutai (yrityksen arvo on Disneytäkin suurempi. TÄSSÄ Moutaista mielenkiintoinen artikkeli, mikäli kiinnostaa). Moutai maistuu aivan kamalalta, mutta olen oppinut juomaan sitä kaikkien näiden vuosien aikana niin, ettei edes irvistys tule kasvoille.

Joskus juodaan niin lounaalla kuin illallisellakin. Joskus juodaan läpi melkein koko 16-päiväisen uuden vuoden juhlinnan, kuten meille eräänä vuonna kävi. Joimme ihan oikeasti 11 päivää putkeen, joskus kahdesti päivässä. Emme tietysti kamalaan känniin joka päivä, mutta kuitenkin. Aina kun luulimme, että kaikki vieraat olivat jo käyneet kylässä, ilmestyi jostain uusi setä tai aina kun luulimme, että kaikki juomat oli jo juotu, nostettiin jostain uusi pullo pöytään.

Erikoisvieraana saan tietysti osakseni paljon huomiota ja kiinalaiseen vieraanvaraisuuteen liittyy vieraan kanssa juominen. Tämän lisäksi maine hyvästä juomapäästäni haastaa monet kippistelemään kanssani kerta toisensa jälkeen. Ainakin K:n perheessä tykätään nähdä muut kännissä.. Onneksi minulla tosiaan on hyvä tolerenssi, joten niinä parina kertana kun olen oikeasti mennyt känniin, ovat muut niin paljon enemmän kännissä, ettei minun tilaani edes huomata haha.

Kiinan juomakulttuurista voisi tehdä oman postauksensa (kertokaa, jos tämä kiinnostaa), mutta pähkinänkuoressa kippistelyllä osoitetaan kunnioitusta ja kiinnostusta tutustua muihin ihmisiin ja kippiksiä voi siis kohdentaa vaikka vain yhteen tiettyyn henkilöön tai ryhmään, kuten nuorisoon. Joskus muodostimme ”juomatiimejä”, jotka aina kippistivät yhdessä. Parina kertana käynnissä oli kunnon operaatiot juottaa joku tietty ihminen känniin.

Kerran K:n setä (ainua oikea sukulaissetä, se n. 30v., joka asuu perheen kanssa) joi vuorotellen jokaikisen pöydässä olijan kanssa, vaikka hän on allerginen alkoholille ja hänen koko kroppansa muuttuu aivan punaiseksi juodessa! Toisella kerralla kylässä olivat äidin 3 parasta kaveria, joista yhtä kukaan ei ollut koskaan nähnyt kännissä. Siitä tuli siis illan operaatio. Hänen kanssaan kippistettiin jatkuvasti (muut siis joivat vain n. joka 8. kerta, hän koko ajan) johtaen siihen, että täti oli lopulta kirjaimellisesti paperin valkoinen ja sammui sänkyyni. Hänen olotilansa oli oikeasti huolestuttava, mutta muista oli hauskaa, että he olivat vihdoin saaneet hänet känniin. Mitään vakavaa ei tädille käynyt.

Nämä muistot tuovat aina hymyn suulleni, vaikka tapahtumien ollessa päällä saattoivat hermot olla hieman kireällä. Olen todella kiitollinen siitä, että olen päässyt näkemään kiinalaista kulttuuria ja elämää näin läheltä. K:n perhe erityisesti on minulle läheinen ja toivon voivani viettää uusia vuosia heidän kanssaan tulevaisuudessakin. Tänä vuonna en päässyt Kiinaan rajasäätöjen kanssa, mutta perhe tuli käymään Macaussa ja meillä oli pikku-CNY – joka tietysti johti Moutain kippistelyyn 😀

Oletko sinä päässyt viettämään juhlapyhiä paikallisten kanssa? Millaisia tarinoita sinulta löytyy? Postaukseen kommentoinnin lisäksi viestiä voi laittaa @muumaamandariini:lle facebookissa tai instagramissa tai minulle suoraan IG:ssä @verawinter.