Itävalta on valtavan suosittu kohde, mutta 10 miljoonan asukkaan maahan mahtuu myös vähemmän tallattuja polkuja. Tässä omat lempipaikkani Itävallassa museoista viinitarhoille ja kaupungeista kinttupoluille!
1. Graz, Itävallan Tampere
Itävallan kakkoskaupunki Graz häviää varmaan sata–nolla turistimäärissä Innsbruckille ja Salzburgille ja ihan suotta! Graz on hurmaava, vihreä yliopistokaupunki, jossa on yleensä vieläpä muuta maata lämpimämpää ja aurinkoisempaa. Suosittelen kiikkumaan linnoitukselle katselemaan ympärille avautuvaa vuorimaisemaa tai vaikka laskemaan vuoren sisään louhitusta liukumäestä. Myös kasvitieteellinen puutarha on upea ja patikkapoluille pääsee kaupunginrajojen sisältä. Grazin-reissuun voi helposti yhdistää myös piston Slovenian toiseksi suurimpaan kaupunkiin, Mariboriin, jonne suihkaisee junalla alle tunnissa.
2. Wienin museot
Kaikki turistioppaat neuvovat Albertinaan, taidehistorialliseen museoon tai keisarinna Sissin koruaarteita ihmettelemään, mutta tiesitkö, että Wienissä on yli 200 museota? Paras aika ihmetellä museoaarteita on loppusyksystä järjestettävä Lange Nacht der Museen eli museoiden yö. Silloin pääsee alle 20 eurolle niin moneen museoon kuin ehtii ennen yöyhtä.
Omat museosuosikkini ovat Naturhistorisches Museum/luonnonhistoriallinen museo (josta löytyy esimerkiksi pikkiriikkinen Willendorfin Venus) ja Kunsthaus, joka toimii Hundertwasserhausissa. Suurin osa kävijöistä jää ihastelemaan taloa ulkoapäin, mutta sisältä löytyy rohkeita ja kantaaottavia taide- ja valokuvanäyttelyitä. Kevyempää tai omituisempaa museokokemusta haikailevalle suosittelen kellomuseota (Uhrmuseum). Sinne, kuten muihinkin Wienin kaupungin omistamiin museoihin pääsee ilmaiseksi joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina.
3. Jäämies Ötzin jäljillä
Teknisesti ottaen jäämies Ötzi löytyi Italian puolelta, mutta löytöpaikka on helpompaa saavuttaa Itävallasta käsin. Suht vaativa patikka alkaa Vent-nimisestä pikkukylästä 1500 metrin korkeudesta ja kulkee upeaa jäätikkölaaksoa pitkin yli 3000 metriin asti. Reitin voisi varmaan talsia päivässä, mutta suosittelen jäämään yöksi joko Similaunhüttelle tai Martin–Busch-Hüttelle. Siellä, tummien kalliorosojen alla jäätikön uumenissa lepäsi Ötzi-muumio tuhansien vuosien ajan, kunnes vaeltamassa ollut pariskunta huomasi ruumiin. Löytöpaikka on lähinnä kivikasa, mutta tarinan ja ympäröivien melkein nelitonnisten huippujen yhdistelmä jätti minuun jotenkin lähtemättömän vaikutuksen. Jos pelkästään muinainen true crime ei saa lähtemään retkelle, niin vähintään Similaunhütte-majan sapuskoiden takia kannattaa – Itävallan ja Italian rajalla oleva alppimaja tarjoilee yövieraille kolmen lajin italialaisen illallisen!
Tässä reitin speksit ja kartta (saksaksi).
4. Thayatalin kansallispuisto
Toisin kuin edellinen vuoriseikkailu, Thayatal soveltuu ihan kaikille vauvasta vaariin. Itävallan pikkuisin kansallispuisto on vehreä satumetsä, jonka läpi virtaa kristallinkirkas Thaya-joki. Visiitti kannattaa aloittaa Nationalparkhausilta eli luontokeskukselta, jossa voi tutustua pikkurahalla paikan historiaan, eläimiin ja kasveihin ja moikata Frieda ja Carlo-nimisiä eurooppalaisia villikissoja. Patikka- ja pyöräreittejä on joka lähtöön, mutta ihan lyhimmillä, lastenvaunuille sopivillakin reiteillä pääsee bongaamaan esimerkiksi vihersisiliskoja ja haikaroita. Oma suosikkireittini kulkee jokilaakson ja lehtimetsien läpi Retzin kylästä Tsekin puolen Znojmoon. Voin luvata, ettei täällä ainakaan törmää toisiin suomalaisiin.
Psst! Olen kirjoittanut blogiin Thayatalista ja muista Itävallan kansallispuistoista tietopaketin.
5. Pyöräseikkailu Donauradweg
Pyörämatkailun ystäville Itävalta on paratiisi. Donauradweg eli Tonavan pyörätie lähtee Saksasta ja kulkee Mustallemerelle asti. Suurin osa pyöräliikenteestä on Passaun ja Wienin välillä, eli Itävallan puoleisella osuudella. Reitti on hyvin merkitty, enimmäkseen täysin lättänä ja todella turvallinen, sillä tietä ei tarvitse jakaa autojen kanssa. Pyörämatkailusta innostuneet voivat polkea koko Itävallan pätkän alle viikossa, mutta osia siitä voi hyvin tehdä päivämatkoina. Suosittelen erityisesti Melkin ja Kremsin välistä noin 40 kilometrin osuutta, joka kulkee Wachaun kuvankauniissa laaksossa halki viiniviljelmien ja aprikoositarhojen. Toinen suosittu päivämatka on Wien–Bratislava, 60km, jonka varrelle mahtuu upeita Tonavan ylityksiä, vanhaa tammimetsää ja kaksi eurooppalaista pääkaupunkia. Takaisin Wieniin (tai Bratislavaan) voi kulkea helposti junalla. Pyöriä saa vuokralle kaikista isommista kaupungeista reitin varrella, ja sähköpyöriä näkee myös paljon.
Olen itse pyöräillyt Leipzigista Regensburgin kautta Wieniin, kun muutin Wieniin 2021. Tuosta pätkästä voi lukea raporttia ja vinkkejä täältä.
6. Gmunden – vuoria ja keramiikkaa
Halusin sisällyttää listalle myös pienemmän kaupungin. Valinta oli helppo. Traunsee-järven rannalla sijaitseva Gmunden sopii esimerkiksi viikonloppureissulle kuin nenä päähän. Gmundenista löytyy niin luontoa, kulttuuria kuin upeat näkymätkin. Gmunden on tunnettu keramiikkapajastaan, jonka taidetta löytyy museoista ja gallerioista. Hassujen museoiden ystäville suosittelen vessamuseota (kyllä), jossa voi tutustua keisarillisiin käymälöihin ja scifityylisiin innovaatioihin. Patikkapoluille pääsemiseen ei tarvitse omaa autoa, sillä paikallinen taksi-shuttle vie reittien aloituspisteisiin pikkurahalla. Upeimmat maisemat aukeavat kuuluisan Traunstein-vuoren huipulta, mutta reitti on kinkkinen ja vaatii kokemusta ja via ferrata -varusteet. Helpompi, mutta aivan yhtä kaunis patikka vie Laudachsee-vuoristojärvelle.
Lue lisää Traunsee-järvestä ja sen seikkailumahdollisuuksista tästä postauksesta.
7. Alte Donau, Wienin Riviera
Jos sattuu Wieniin kesäkuumalla, helpotus on lähellä! Donauinsel eli Tonavansaari on kuuluisa uinti- ja vapaa-ajanviettopaikka. Tykkään vieläkin enemmän sen viereisestä vanhasta Tonavan mutkasta eli Alte Donau -järvestä. Itse asiassa rakastan Alte Donauta niin paljon, että muutimme sen viereen… Alte Donaun rannalla on sekä kaupungin ylläpitämiä maksullisia rantoja (Strandbad Gänsehäufel ja Strandbad Alte Donau), yksityisiä rantoja (esim. Polizeibad) ja mikä tärkeintä, ilmaisia rantoja ja uimalaitureita. Vesi on kesäisin suunnilleen 25-asteista mutta silti yllättävän puhdasta. Kuumimpia helteitä pääsee pakoon puiden varjoon. Alte Donaulle pääsee helposti metrolinjoilla U1 (pysäkki: Alte Donau) ja U2 (pysäkki: Donaustradtbrücke). Kannattaa ottaa mukaan omat eväät ja juomat, mutta rannalta löytyy myös ravintolatarjontaa sekä sup-lauta- ja venevuokraamoita.
7. Salzkammergut
Jos ei osaa päättää, haluaako Itävallan kesälomalta rantaa vai vuoria, niin ei hätää – Salzkammergutin alueelta saa molemmat. Alue koostuu suurista vuoristojärvistä, joita ympäröivät suht matalat vuoret (poikkeuksena Dachstein-ryhmä, jonka korkein kohta on melkein 3000 metriä). Todella moni matkailija käy Salzkammergutissa piipahtamassa Hallstatt-vuoristokylässä, joka on täysi turistihelvetti. Lähes yhtä pittoreskeja mutta paljon väljempiä ja aidompia pikkukaupunkeja ovat esimerkiksi St. Wolfgang, Bad Ischl ja jo mainittu Gmunden. Järvien vesi on takuulla viileää kovimmankin helleaallon aikaan, ja vesipedot voivat lähteä suppailemaan, melomaan tai jopa sukeltelemaan alppivesien syvyyksiin. Salzkammergut soveltuu erinomaisesti päiväpatikointiin – miten olisi Schafberg-vuoren valloitus tai kierros kuvankauniiden Gosausee-järvien ympäri?
9. Karwendelin luonnonpuisto
Karwendel on kenties lempipaikkani koko Itävallassa. Luonnontilainen vuoriryhmä sijaitsee Innsbruckista pohjoiseen Saksan rajalla, ja sinne kuljetaankin usein Saksan puolelta. Vaikka suurkaupunki on naapurissa, Karwendelissa on uskomattomia vaahteratasankoja, koskemattomia alppiniittyjä ja suloisia eläinystäviä, kuten salamantereita ja gemssejä. Upeimmillaan Karwendel on useamman päivän vaelluksella, jolloin ehtii näkemään eri luontotyyppejä rehevistä pikku laaksoista jylhille huipuille. Karwendeltal-laakson läpivaellus on melko helppo, mutta maisemallisesti ainutlaatuinen 3-4 päivän majalta majalle -vaellus Scharnitzista Schwaziin. Haastavampaa kaipaaville suosittelen noin viikon mittaista Karwendel Höhenweg -vaellusta, joka kulkee huippuja ja harjanteita sivuten. Vaikka reitti suosittu onkin, siellä ei silti tapaa samanlaisia väkimassoja kuten Berliner Höhenwegillä tai E5-reitillä (Alppien ylitys).
10. Burgenlandin osavaltio
Lopetellaan kenties rennoimpaan – Itävallan yksi pienimmistä osavaltioista, Burgenland, on harvalle tuttu. Se oli Itävalta–Unkarin hajoamiseen asti osa Unkaria, ja siellä asuu edelleen paljon unkarin- ja kroatiankielistä väestöä. Burgenlandista ei löydä vuoria tai alppimajoja, vaan aivan erilaista, upeaa kulttuurimaisemaa: viinitarhoja, kumpuilevaa maaseutumaisemaa ja suuren, matalan Neusiedlersee-järven. Burgenland on Itävallan aurinkoisin ja lämpöisin kolkka, jonne kannattaa suunnata etenkin kuumien kesäpäivien viettoon järven rannalle tai ruskaisille viinitarhoille maistelemaan vuoden satoa. Suosittelen erityisesti Martiniloben-viinijuhlia Purbachin kylässä. Perinteiset viinikellarit avaavat silloin ovensa yleisölle. Purbachiin pääsee Wienistä suoralla junayhteydellä. Burgenlandin pääkaupunki Eisenstadt on myös sievä ja hyvin säilynyt. Siellä kannattaa ehdottomasti piipahtaa Esterházy-suvun linnassa ja kuljailla sen puutarhoissa.
Itävalta on piilotettuja helmiä täynnä. Yksi ihmisikä ei riitä niiden kartoittamiseen. Kysy täsmävinkkejä, jos jokin kohde jäi kutkuttelemaan!
Sunna asuu Itävallan Wienissä ja työskentelee politiikan tutkijana. Entinen reppureissaajan identiteeetti on rauhoittunut kolmekymppisen ekoelämäksi: hostellit patikka- ja pyöräretkiksi ja lennot maata pitkin -reissuiksi.
Itävalta on varmasti ihan tajuttoman monipuolinen matkakohde. Luonto ja Alpit ovat lähellä omaa sydäntä, mutta paljon muutakin nähtävää maassa tietysti on. Selvää on, että Wienissä on todella paljon museoita, mutta enpä olisi arvannut, että ihan noin paljoa.
Kiitos kommentista! Totta, ja näkemistä ja tekemistä riittää vuoden ympäri. Monet tykkäävät käydä täällä talvisin laskettelemassa, mutta itse olen enemmänkin kesävuori-ihminen. Murmelit, kukkaniityt ja kiipeily <3
Kiinnostava Itävalta! Ehkä saisin roadtripille mahdutettua jonkun näistä kohteista, jos ensi syksynä pääsen matkaan. Pitää lukea myös tuo Portugalista Suomeen… Kiitos.
Syksyllä Itävalta on minusta parhaimmillaan, kun keli on tasaisempi, viini tuoretta ja vuorilla rauhallisempaa. Toivottavasti pääset reissuun!