SUNNA KOKKONEN
En ole koskaan oikein kokenut kuuluvani passimaahani Suomeen: olen kotoisin Pohjois-Lapista, jossa kuulee päivittäin vähintään paria saamen kieltä, suomea, venäjää ja norjaa ja jossa ihmisiä yhdistää luontokeskeinen elämäntapa.
En ole koskaan oikein kokenut kuuluvani passimaahani Suomeen: olen kotoisin Pohjois-Lapista, jossa kuulee päivittäin vähintään paria saamen kieltä, suomea, venäjää ja norjaa ja jossa ihmisiä yhdistää luontokeskeinen elämäntapa.
Jos mulle 15-vuotiaana olisi joku maininnut, että asut 25-vuotiaana viidettä vuotta onnellisena Moskovassa ja suunnittelisit tulevaisuutta Venäjälle, olisin nauranut epäuskoisena.
Vuosi on lähtenyt käyntiin kaamos ahdistuksessa, innostuneena uusista haasteista ja mielialan vaihdellessa näiden välillä. Matkustushaaveiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden kirjoittaminen ylös tuntuu hieman pelottavalta. Mitä jos epäonnistun ja joudun vuoden lopussa toteamaan, että pieleen meni?
Vuosi 2020 tullaan varmasti muistamaan ja pitkään. Itselleni vuosi oli melkoinen muutos, vaihdoin Euroopan Aasiaan ja kaikki muut suunnitelmat kaatuivat siinä sivussa koronan tullessa arjen keskelle. Haluan tähän postaukseen tiivistää ajatuksia vuodesta valokuvien kera.
Olen tämän Portugalin Azoreilla asutun vajaan puolentoista vuoden aikana joutunut muuttamaan jo kolme kertaa, ja olen kirjoittanut siitä enemmän tässä aikaisemmassa postauksessa. Tällä kertaa kuitenkin löytyi vielä kahta edellistäkin kivempi koti: taivaansininen pieni omakotitalo merinäköaloilla. Kiitos kuuluu oikeastaan koronalle, sillä tämä talo on ollut Airbnb-asuntona siihen asti, kunnes pandemia karkoitti…
Huh, olipahan vuosi ja loppuihan se viimeinkin. Laitoimme jo bloggaaja kollegoiden kanssa vuoden pakettiin tässä postauksessa, mutta palattakoon vielä kerran tähän kauhujen ja ilojen vuoteen kuvien merkeissä Muuttolintu – blogin kuvahaasteen kera.
Tämän vuoden tammikuussa, kun koronaviruksesta ei ollut vielä tietoakaan, kirjoitin henkilökohtaiseen blogiini 12 tavoitetta vuodelle 2020 – little did I know minkä käänteen tämä vuosi vielä ottaisi ja heittäisi häränpyllyä kaikille tavoitteilleni ja suunnitelmilleni. Tuona päivänä en olisi ikinä voinut aavistaa, että esimerkiksi matkustaminen ei olisi mahdollista enkä näkisi perhettäni…
Vuosi 2020 lähenee loppuaan ja on aika tehdä katsaus menneeseen. Mitä meidän Muu maa mandariini -blogin kirjoittajien vuoteen 2020 siis on kuulunut?
Korona on sotkenut monet suunnitelmat, mutta jotain hyvääkin siitä on seurannut. Olen saanut viettää jo kuusi ylimääräistä kuukautta Macaussa, mikä on sopinut paremmin kuin hyvin. Tuskin olen ikinä oikeasti valmis sanomaan hyvästit tälle kaupungille, mutta en todellakaan olisi ollut valmis lähtemään vielä.
Matkoilla sattuu ja tapahtuu, oli reissussa sitten yksin tai porukalla. Näitä reissukommelluksia ja kohtaamisia maailmalla muistelen lämmöllä, nauraen – tai jopa kauhulla. Tietyt tapahtumat tai ihmiset ovat jääneet mieleen ja niitä onkin aika muistella sitten kiikkustuolissa, tai nyt kun matkustelu on muuten pannassa.