Olen asunut Alankomaissa hieman päälle vuoden ja ollut koditta kolme kertaa. Kyllä, kolme kertaa. Kolleegoihin verrattuna olen kyllä erityisen huono-onninen tässä asiassa, mutta suosittelen jokaista tänne muuttavaa oikeasti harkitsemaan päätöstä pariin kertaan. Alankomaat on tunnettu asuntokriisistään ja liian pienestä vuokra-asuntojen tarjonnasta. Superkalliit hinnat ovat vain pieni osa sitä kärsimystä, jota Alankomaissa vuokralla asuminen todellisuudessa tarkoittaa. Melkeinpä tasan vuosi sitten kirjoitin postauksen siitä kuinka löysin vihdoin huoneen Amsterdamista ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.
Osa 1: Huone Amsterdamissa; 3 kämppistä

Huone muuttohetkellä & parveke
Kun sain tiedon työpaikasta Amsterdamissa, aloitin heti asunnon etsimisen. Ensin kolusin kaikki maailman nettisivut ja tulin siihen tulokseen, ettei helposti netistä varattavaa asuntoa olisi. Sitten hyväksyin sen tosiasian, ettei minulla olisi yksin asuvana varaa edes studioon Alankomaissa. Hinnat alkavat yleensä 1500€:sta ja vaikka sen summan olisi valmis maksamaan, haluavat vuokranantajat usein sinulla olevan 3.5-4x palkka. Yleensä he valitsevat hakijoista sen, jolla on korkein palkka.
Aloin siis etsiä huonetta. Sekään ei ollut helppoa tai halpaa. Joskus huoneestakin pyydetään yli 1000€ Amsterdamissa ja sen lähialueilla! Lähetin viestejä Facebookin ryhmien postauksiin tuloksetta ja lopulta saavuin Alankomaihin ilman kotia. Yhteensä kuukauden asuin hostellissa, hotellissa ja kaverin kaverin huoneessa hänen ollessa ulkomailla. Ironisesti minut lopulta hyväksyttiin kahteen kämppään ja pääsin valitsemaan niistä itselleni sopivamman.
Huoneeni oli kivan kokoinen, aurinkoinen ja siitä oli pääsy parvekkeelle! Sijainti oli loistava töihin ja keskustaan nähden ja kuin kohtalon kautta, työpaikaltani kaksi muuta tyttöä asuivat samalla alueella ja meistä tuli nopeasti hyvät kaverukset. Lähellä oli myös kaksi isoa puistoa. Kämppiksiä minulla oli 3 (kaikki tyttöjä). Parissa kuukaudessa 2 heistä muutti pois ja tilalle tulivat uudet tyypit – kaikki olivat aivan huippuja, eikä meillä ikinä ollut mitään vaikeuksia. Hintaa huoneelle oli 770€ (todella kohtuullinen hinta, varsinkin Amsterdamissa) sisältäen sähkön, veden ja wifin.
Tästä onnistumistarinasta kirjoitin vuosi sitten ja luulin, että ongelmani olisivat takana. Hah! Vain 4kk postauksen jälkeen kuurasimme kämppää perinpohjaisesti ja tyhjensimme sieltä kaiken, sillä vuokranantaja päätti myydä asunnon. Hän sentään antoi meille parin kuukauden varoitusajan, mutta se ei ole tarpeeksi Alankomaissa, varsinkaan kesällä/syksyllä kun kaupunki täyttyy opiskelijoista.
Osa 2: Väliaikaisasunto Leidenissä; poikaystävän kanssa

Talo, luksussisustus & lähellä asuvat lampaat
Minulle tämä muutto tuli kuitenkin jollain oudolla tavalla hyvään aikaan. Poikaystäväni, jonka kanssa olimme olleet kaukosuhteessa, muutti Alankomaihin ja näin ollen halusimme tietysti muuttaa yhteen. En myöskään erityisesti pitänyt Amsterdamista, joten olimme toiveikkaita siitä, että muualta löytyisi uusi kotimme. Käytimme aivan järkyttävän määrän aikaa hakemuksien lähettämiseen käytännössä kaikilla sivuilla, jotka mainitsin viime postauksessani aiheesta. Lähetimme helposti 20 hakemusta päivässä, kumpikin, viikkojen ajan. Kävimme yhteensä 7 asuntonäytössä 5:ssä eri kaupungissa. Tämä ei ehkä kuulosta maailman suurimmalta määrältä, mutta vie hirveästi aikaa töiden ohessa ja myös rahaa, sillä junalla kulkeminen ei ole halpaa Alankomaissa.
Pari asuntohakua tyssäsi siihen, ettei poikaystävälläni vielä ollut 3 palkkakuittia, eikä DigiD:tä, eli Alankomaiden virallista tunnistautumispalvelua. Joissain näytöissä oli paikalla 20+ muutakin ihmistä, joissain vain n. 5. Surullinen tosiasia on, että yleensä tunnettujen ja suurien firmojen edustamat vuokranantajat valitsevat vuokralaiseksi sen, jolla on suurin palkka. Kuvaa Alankomaiden vuokratilanteet naurettavuudesta ovat nämä kaksi näyttöä, joissa kävimme:
- Vaja (!!!!!!) omakotitalon pihalla hintaan n. 1300€, kalustamaton. Sijainti Almere. Omakotitalo itsessään oli myynnissä, eli sinne saattaisi muuttaa kuka tahansa. Vaja oli huonossa kunnossa, mutta se kuulemma siistittäisiin ennen muuttoa. Lämmitystä ei ollut, eikä edes jääkaappia tai pesukonetta. Kaikki pitäisi hankkia ja maksaa itse.
- ”Studio” Red Light Districtillä hintaan 1500€. Koko niin pieni, että hella oli parin askeleen päässä sängystä. Sisäänkäynti tatuointiliikkeen läpi. Vastapäätä kirjaimellisesti yksi Red Light Districtin kuuluisimmista showsta. Kirsikka kakun päällä oli, että agentti oli myöhässä ja ei tuonut mukanaan avaimia studioon???????? Ainoastaan toiseen, pienempään studioon ja sanoi käytännössä ”trust me bro” ja ehdotti, että palaisin myöhemmin samana päivänä tai seuraavana päivänä katsomaan oikeaa studiota. Ei kiitos, lähdin jo töistä etuajassa tämän takia ja matkustin tunnin suuntaansa! Näin epätoivoinen en sentään ole.
Ikävä kyllä asuntokriisi on niin hirveä, että olen varma, että molemmat paikat menivät kaupaksi hetkessä. Asuimme poikaystäväni kanssa pari viikkoa hotelleissa. Onneksi saan alennusta, koska olen töissä Marriottilla ja näin ollen hinta ei edes ollut pahempi kuin vuokralla. LOL.
Lopulta löysimme väliaikaisasunnon Leidenistä. Tälle paikalle ei ollut näyttöä, mutta aloimme olla jo niin epätoivoisia, että harkitsimme jo muuttavamme erilleen huoneisiin. Yritys omistaa kolme eri rakennusta Leidenissä ja kaikki asunnot oli kalustettu pyyhkeistä imuriin ja koristekukista saksiin. Mitään ei siis tarvitse ostaa itse. Hintaa paikalle kerrottiin olevat 1600€, mikä oli OK kahdelle. Pian kuitenkin selvisi, että siihen tulisi päälle verot, ellei koko 6kk ajan vuokraa maksaisi kerralla. Lopulta hinta oli siis 1825€. Kaikki paikalliset kaverini järkyttyivät, mutta minkäs teet? Ei meillä ollut muuta vaihtoehtoa.
Rakennuksen omistaja Nationale Vastgood Groep on mielestäni aivan hirveä yritys ja todellakin menee kaikissa tilanteissa sieltä missä aita on matalin ja halvin. Kun muutimme, annettiin meille vain yksi avain, koska edellinen asukki oli kuulemma kadottanut toisen. Muuten hyvä, mutta ovi piti lukita avaimella joka kerta, myös sisältä, tai sen olisi saanut auki kuka tahansa. Käymme molemmat vuorotöissä, joten jouduimme tapaamaan keskellä päivää vaihtamaan avaimia ja toisen piti herätä keskellä yötä avaamaan ovi toiselle. Tätä kesti melkein 2vk. Ja kun pesukoneemme ovi jumittui kiinni -vaatteet sisällä- kesti heillä yli viikko korjata se. Lopputarkastuksessa meille myös annettiin hirveä siivouslasku, vaikka saimme täydet pisteet kaikesta ja olimme tosissaan siivonneet hyvin.
Summa summaarun, viihdyimme Leidenissä ja asunnossa. Vaikka omistaja onkin huono, suosittelen asuntoa, mikäli tilanteesi on epätoivoinen. Tältä sivulta löydät heidän vapaana olevat asunnot kolmesta eri rakennuksesta Leidenissä.
Osa 3: Maanpaossa
Leidenissä asuessa aloimme tosissaan miettimään, oliko tässä mitään järkeä. Asunnon etsiminen oli niin stressaava osa elämäämme ja kuka osaisi sanoa, kuinka monta kertaa me vielä joutuisimme sen eteen? Tykkäsimmekö edes Alankomaista? Kannattaisiko meidän jäädä työsopparini loppumisen jälkeen? Vastaus alkoi pikkuhiljaa selventyä – lähtisimme Alankomaista. Meidän 3vk matkamme Meksikoon tapahtuisi sattumalta samalla viikolla kuin Leidenin kämpän sopimus loppui ja päätimme olla etsimättä uutta paikkaa. Lyhytaikaisen paikan etsiminen on vielä vaikeampaa kuin pitkäaikaisen ja kun kerran olisimme ulkomailla melkein kuukauden, voisimme hyvin säästää vuokrarahat yhdeltä kuulta :::D Viimeinen viikko Leidenissä meni siis pakkaamiseen, siivoamiseen, pyörien palauttamiseen, tavaroiden varastoon pistämiseen ja hotelliin pariksi päiväksi muuttamiseen. Ja samaan aikaan olin yötöissä. Mutta emmepähän maksa turhaan vuokraa! Varasto, jossa meidän 3 isoa matkalaukkua odottelevat, ei maksa käytännössä mitään, edes noudon ja palautuksen kanssa.
Mutta mitä sitten teemme kun palaamme?
Osa 4: Huone Amsterdamissa; kaverin kanssa

Tämän tyyppinen talo, paljon on jo hyviä muistoja asunnossa & ihana puisto lähellä
Vaikka minulla onkin ollut osanani paljon huonoa onnea asuntojen kanssa, oli onni vihdoin osanani. Hyvä ystäväni (yksi heistä, joka asui samalla asuinalueella Amsterdamissa kun muutin Alankomaihin) nimittäin yllättäen menetti kämppiksensä ja näin ollen hänellä olisi huone vapaana. Ehdotin heti tämän kuultuani, että hei, minähän voisin muuttaa tuohon huoneeseen kunnes työsopparini loppuu. Poikaystäväni oli toivonut voivansa lähteä Alankomaista jo kesän alussa luomaan pohjaa elämällemme uudessa kotikaupungissa (tästä mysteerikaupungista lisää myöhemmin kun asiat virallistuvat hieman enemmän), joten aikataulut täsmäsivät täydellisesti. Tietysti Meksikosta paluun jälkeen poikkikseni saa myös asua ystävälläni tarvittavan ajan – he ovat myös ystävystyneet.
Niinpä minusta siis taas tulee amsterdamilainen. Kesällä siellä on kivat vibat ja ehkä etäisyys on kullannut muistikuvat. Ystäväni kaiken lisäksi asuu sellaisessa perinteisessä amsterdamilaisessa tiilitalossa, jossa on jyrkät portaat ja epäilyttävän vinot lattiat, joten siitä tulee Alankomaat bucket list -kokemus jo itsessään. Tämä tulee myös olemaan ensimmäinen kerta kun asun yhdessä ihan oikeasti todella hyvän ystävän kanssa. Odotan tätä kolmen kuukauden elämänvaihetta siis myös innolla. Vuokraa tulen maksamaan 860€, mikä on hieman halvempaa, kuin mitä maksoin Leidenissä. Ja nyt työmatkani lyhenee ja halpenee, joten muutakin positiivista asunnossa on.
Sitten onkin 95% varmasti aika sanoa hyvästit Alankomaille. Koska olen muuttanut viimeisen 10v ja erityisesti viime n. 3v aikana niin monesti uuteen maahan, on tämä toisaalta kauhistuttava, mutta toisaalta todella luonnollinen askel. Toivottavasti seuraavassa maassa asumme vähintään 2v haha. Sielläkään ei ole helppoa löytää vuokra-asuntoa, mutta ihan oikeasti en usko missään maassa olevan yhtä paha tilanne kuin Alankomaissa. Oma kokemukseni tosi on todella epäonninen ja kaikki tuttuni ovat tavalla tai toisella lopulta löytäneet pysyvän paikan asua, moni ulkomaalainen jopa juuri ennen muuttoa. Vaikka siis suosittelenkin harkitsemaan Alankomaihin muuttamista syvästi, ei minun kokemukseni kannata antaa pelästyttää täysin.
Kuten olen jo pariin otteeseen maininnut, olen kirjoittanut Alankomaiden asuntokriisistä vinkkipainotteisen postauksen aiemmin ja sen löytää TÄSTÄ. Suuntaa siis sinne, mikäli tarvitset apua kodin etsintään! Viisi vuotta Alankomaissa opiskellut Heli on myös kirjoittanut oman postauksen tilanteen taustoista, ja sen voi lukea TÄSTÄ.

Seitsemän Pekingissä vietetyn kuukauden ja viiden Macaussa vietetyn vuoden jälkeen Lissaboniin muuttanut alunperin Helsingistä kotoisin oleva tyttö. Rakkautena kielet, kulttuurit, matkustelu ja Aasia.
Huh, ei ole asuntojutut helppoja Amsterdamissa. Avaimen teettäminen ei kai kauhean kallista ole, mutta itse en olisi varmaan uskaltanut asua asunnossa, jonka ”avain on hukkunut”. Toki jos vaihtoehdot ovat vähässä, niin minkäs teet, mutta silti.