RISTEYSKOHDASSA: MITEN COACHING AUTTOI LÖYTÄMÄÄN SUUNNAN

*Palvelu saatu

Lähestyessäni maisteritutkintoni loppua Amsterdamissa, olin tilanteessa, joka on varmasti monille vastavalmistuneille enemmän kuin tuttu. Opintojeni loppu häämötti ja löysin itseni merkittävässä risteyksessä pohtien: mitä seuraavaksi? Pitäisikö minun alkaa rakentaa uraa vai jatkaako maailman tutkimista ja epävarmuuden syleilemistä? Painiessani näiden kysymysten kanssa tunsin syvää epävarmuutta siitä, mihin suuntaan haluan valmistumisen jälkeen lähteä. Juuri tässä epävarmuuden vaiheessa yhteistyömahdollisuus Taukonautin kanssa tuli kuin tilauksesta. Tässä postauksessa jaan kokemukseni coaching-menetelmästä viimeisen neljän kuukauden ajalta.

LÄHTÖTILANNE

Taukonautti on ulkomaille muuttaneen Helka Mäen coaching-palveluita tarjoava yritys, joka on erikoistunut tukemaan ulkosuomalaisten ja paluumuuttajien kokemien haasteiden ratkomisessa. Rehellisesti sanottuna, en vielä tässä vaiheessa ollut täysin varma, mitä coaching käytännössä tarkoitti. Olin kuullut siitä aiemmin – muutamat organisaatiopsykologian kurssitoverini olivat olleet kiinnostuneita coachingista menetelmänä – mutta siinä olivat kaikki ennakkotietoni. Aavistelin kylläkin, että coachingista saattaisi olla apua omaan tilanteeseeni, sillä koin olevani täysin hukassa tulevaisuuteni suunnan suhteen. Lukemattomien työpaikkailmoitusten selaaminen vain lisäsi hämmennystäni, saaden minut tuntemaan yhä suurempaa vieraantumista, ikään kuin koulutukseni, vahvuuteni ja taitoni eivät vastaisi mitään näkemistäni mahdollisuuksista. Mitä enemmän etsin, sitä eksyneemmäksi tunsin itseni. Mitä oikeastaan halusin elämältä? Halusinko edes aloittaa urani nyt, ja jos halusin, niin millä alalla? Millä mantereella, entä missä maassa? Mitkä olivat todelliset vahvuuteni ja taitoni, ja kuinka voisin hyödyntää niitä merkityksellisellä tavalla työelämässä? Halusinko edes lähteä vielä työelämään? Vähäisistä ennakkotiedoistani huolimatta uskoin, että coaching saattaisi olla juuri se, mitä kaipasin oman tieni löytämiseksi.

MITÄ JA KETÄ VARTEN COACHING ON?

Coaching-prosessi alkoi tutustumistapaamisella, jossa Helka selitti menetelmän periaatteet, jotta osasin asettaa realistiset odotukset. Coaching on pohjimmiltaan yhteistyöprosessi, jossa coach tukee valmennettavaa henkilökohtaisten ja ammatillisten tavoitteiden saavuttamisessa auttamalla selkeyttämään arvoja ja luomaan konkreettisia suunnitelmia. Kyse on suunnan ja tavoitteiden kirkastamisesta sekä itsevarmuuden löytämisestä. Coaching on räätälöitävissä yksilöllisten tarpeiden mukaan, minkä vuoksi se sopiikin kaikille, jotka ovat motivoituneita tekemään positiivisia muutoksia henkilökohtaisessa tai ammatillisessa elämässään ja ovat avoimia tutkimaan uusia näkökulmia ja strategioita. Tutustumistapaamisesta minulle jäi erityisesti mieleen se, että kaikki vastaukset valmennettavan kysymyksiin löytyvät hänestä itsestään, ja coachin rooli on tarjota työkaluja ja auttaa jäsentämään ajatuksia, raivaten tietä kohti ratkaisuja. Coaching-prosessissa työ jatkuu myös tapaamisten ulkopuolella erilaisten harjoitusten ja kotitehtävien parissa. Siksi onkin tärkeää, että tapaamisten välillä on riittävästi aikaa, jotta valmennettava voi rauhassa prosessoida ajatuksiaan.

COACHING-PROSESSIN ETENEMINEN

Teimme Helkan kanssa sopimuksen viidestä tapaamiskerrasta, jotka jakautuivat neljän kuukauden ajalle, huhtikuusta heinäkuuhun, ja asetimme selkeän lopputavoitteen prosessille, joka minun tulisi saavuttaa coachingin lopuksi; tavoitteeni oli kehittää kykyä tunnistaa ja artikuloida vahvuuteni ja taitoni itsevarmasti työnhaussa, samalla kun rakentaisin positiivista suhtautumista tulevaisuuteen ja varmuutta oman polun valinnasta. Ajatuksena oli, että kunhan saisin paremman käsityksen omista vahvuuksistani ja taidoistani, voisin kohdistaa työnhakuni paremmin, mikä puolestaan lisäisi itseluottamustani työmarkkinoita navigoidessa. Epävarmuuden vähentämiseksi puolestaan tavoitteena oli saavuttaa positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja lisätä varmuutta tekemistäni päätöksistä. Näin ollen minulla olisi aikaa pohtia minne haluan suunnata seuraavaksi ja mihin omat kykyni ja vahvuuteni riittäisivät.

Neljän kuukauden aikana jaoimme lopputavoitteen pienempiin osiin ja keskityimme jokaisessa tapaamisessa ottamaan yhden askeleen kohti tavoitteen saavuttamista. Jokaisen tunnin mittaisen tapaamisen alussa määrittelimme tavoitteen kyseiselle kerralle. Ensimmäisellä tapaamisella päätimme keskittyä vahvuuksieni kartoittamiseen. Tapaamisen päätteeksi suunnittelimme jo seuraavaa kertaa ja sain kotitehtäväksi pohtia omaa osaamistani sekä miettiä, miten selittäisin sen henkilölle, joka ei tunne alani termistöä. Työtä hakiessa kun haastattelijat tuskin ovat kovin syventyneitä globaalin terveyden tutkimuksen saloihin, joten osaamisen esitteleminen yleispätevästi tulisi varmasti hyödyksi navigoidessani työmarkkinoita tulevaisuudessa. Kolmannella tapaamisella keskityimme arvoihini ja siihen, mitä pidin elämässäni tärkeänä. Pohdimme, arvostinko enemmän perhettä, ystäviä ja tasapainoa, vai uusia kokemuksia ja haasteita. Tällöin aloin ymmärtää, että kaipasin arkeeni ennustettavuutta ja rauhaa enemmän kuin seikkailuja ja jatkuvaa sinkoilua maailmankolkasta toiseen. Näin ollen ideat tilapäisestä muutosta Namibian maaseudulle tai reppureissusta Aasiassa saivat jäädä taka-alalle, ja aloimme Helkan kanssa miettimään miten saavuttaisin elämässäni tilanteen, jota voisi kuvailla rauhalliseksi ja ennustettavaksi.

PALUUMUUTTO – UUSI ALKU VAI LUOVUTTAMISTA?

Kolmannen ja neljännen tapaamisen välillä oli yli kuukausi, joka mahdollisti aivojen rattaiden pyörittelyn suuntaan jos toiseenkin. Tässä välillä minulla oli kotitehtävänä hahmotella mitkä konkreettiset teot mahdollistaisivat sen, että saisin sisällytettyä elämääni tärkeänä pitämiäni asioita. Työelämään liittyen sain tehtäväkseni kirjoittaa unelmieni työpaikkailmoituksen ja miettiä missä voisin nähdä moisen listauksen. Sovittelin ajatusta Suomeen paluusta, joka hetki hetkeltä alkoi tuntua kotoisammalta ja turvallisemmalta. Ennen coachingin aloittamista en ollut oikein pitänyt Suomeen paluuta edes vaihtoehtona, sillä paluumuuttoa varjosti mielessäni tietynlainen luovuttaminen. Että oliko tämä nyt sitä maitojunalla kotiin palaamista. Kuitenkin pysähdyttyäni pohtimaan elämää ja prioriteettejani suurpiirteisemmin, ymmärsin, että poukkoiltuani palloa päättömästi ristiin rastiin viimeiset seitsemän vuotta, kaipasin taukoa ja elämän tasoittelua. Ulkomailla kerrytetyt kokemukset eivät kuitenkaan täysin joutaisi romukoppaan, ainakaan jos se minusta on kiinni, sillä unelmieni työpaikkailmoitukseen listasin toiveita kuten “kansainvälisyys”, “tiimityöskentely”, “multikulttuurisuus”. Neljännellä kerralla mietimme tahoja, jotka voisivat moisen ilmoituksen julkaista ja listalleni päätyivät muun muassa valtio, YK:n eri järjestöt, sekä konsulttiyritykset.

Neljännen tapaamisen lopussa huomasin, miten mukavasti koko paketti olikaan kuroutunut kasaan. Harvemmin ainakaan omassa elämässäni asiat ovat tupanneet mennä suunnitelman mukaan, mutta ilokseni huomasin, että coaching-prosessi oli mukaillut lähes täydellisesti ensitapaamisella luotua suunnitelmaa. Näin päätimmekin Helkan kanssa, että viimeisellä tapaamiskerralla kävisimme läpi ansioluetteloani, jotta olisin tutkintoni päättämisen jälkeen hyvissä lähtökuopissa työnhakua varten. Viidennellä kerralla kävimme läpi ansioluetteloni ja keskustelimme Helkan kanssa siitä mitä halusin ansioluetteloni kertovan minusta työnhakijana ja mitkä aspektit ovat erityisen tärkeitä ajatellen tavoittelemiani työpaikkoja.

BONUSMIITTI – TAUKOKAHVIT

Taukonautti järjestää myös ilmaisia tunnin mittaisia tapahtumia eri teemoilla, joita kutsutaan taukokahveiksi. Oman coaching matkani aikana oli paluumuuttoaiheiset taukokahvit, joissa sain mahdollisuuden kuulla muiden ulkosuomalaisten kokemuksia ja jakaa omia ajatuksiani paluumuutosta ja työn etsimisestä Suomesta. Taukokahveille osallistui etäyhteyden välityksellä parikymmentä Suomeen paluuta pohtivaa ulkosuomalaista. Koin tapahtuman todella hyödylliseksi, sillä oli antoisaa tavata hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ulkosuomalaisia ja vaihtaa ajatuksia ulkomailla asumisesta ja Suomeen muutosta. Mikäli Taukokahvit kuulostavat konseptina kiinnostavilta, tästä löytyy lisätietoa tulevista tapahtumista.

LOPPUSANAT

Coaching-prosessi Helka Mäen kanssa osoittautui juuri oikeaksi tueksi elämäni risteyskohdassa. Se auttoi minua kirkastamaan omat vahvuuteni ja arvoni, ja antoi rohkeutta pohtia realistisia vaihtoehtoja tulevaisuudelle. Matkan aikana oivalsin, että joskus ratkaisut eivät vaadi uusia seikkailuja tai suuria muutoksia, vaan rauhaa ja ennustettavuutta – arvoja, jotka olin kaiken kiireen keskellä unohtanut. Coachingin päätyttyä tunsin olevani paljon varmempi siitä, millaista elämää haluan rakentaa ja millaista työuraa tavoittelen. Arvostin erityisesti Helkan ja Taukonautin syvällistä ymmärrystä ulkomailla asumisesta ja ulkosuomalaisten kohtaamista haasteista. Helkan omat kokemukset ulkomailla elämisestä heijastuivat hänen kykyynsä tukea ja ohjata minua juuri oikealla tavalla. Tämä ymmärrys loi coaching-prosessiin luottamusta ja antoi minulle varmuutta siitä, että olin oikeassa paikassa pohtiessani elämän suuria kysymyksiä. Kokonaisuudessaan pidin erityisesti siitä, Taukonautti ei ollut pelkästään coaching-palvelu, vaan yhteisö, jossa sain jakaa ajatuksiani ja löytää suuntaa uudelle elämänvaiheelle.