REPPUREISSU GUATEMALASSA: HISTORIAA, RANTOJA JA KULTTUURIA

Kyselin Instagramin puolella mikä matkailu aihe kiinnostaisi lukijoita eniten ja ehdoton ykkönen oli reppureissu Guatemalassa. On oikeastaan super kivaa päästä vihdoin kirjoittamaan reissusta, josta on aikaa jo yli vuosi! Luvassa siis reppureissun ensimmäinen osa ja matkustusvinkit Guatemalaan.

Olimme sattumusten kaupalla reissussa kahden entisen Lissabonista tutun kollegan ja toisen heistä veljen kanssa. Me kaikki olimme löytäneet tiemme Meksikoon samaan aikaan, joten yhteinen reissu Belizeen ja Guatemalaan oli tehtävä. Kirjoitinkin aikaisemmin jo postauksen Belizestä, ja nyt vihdoin on luvassa Guatemalan osuus – tai ainakin ensimmäinen osa siitä!

BELIZESTÄ GUATEMALAAN

Belizen matka päättyi San Ignacioon, josta otimme suoraa paikallisen jaetun ”taksi” kyydin suoraa Belizen ja Guatemalan rajalle Melchor de Menchosiin. 

Belizestä poistumisesta täytyy maksaa ”Exit”- maksu, joka oli muistaakseni n. 40 BZN (20USD). Tämän lisäksi suosittelen vaihtamaan rahaa etukäteen myös Guatemalan quetzaleihin, sillä ensimmäiseksi rajalla sinun tulee ottaa paikallisbussi tai taksi. Automaatin sijaan raja oli täynnä toinen toistaan viekkaampia ”rahan vaihtajia” eli paikallisia miehiä joilla oli mukanaan vyölaukku täynnä kaiken maailman seteleitä ja kolikoita. Tosin, onnistui tuokin vaihto ihan ok, eikä edes kauhean pahalla rahanvaihto kurssilla, sillä kilpailu miesten välillä oli tietysti kovaa.

Heti rajalta poistuttaessa löytyy busseja (mini vans) ja takseja, joten kyytiä ei tarvitse metsästää. Hyppäsimme jaettuun ”bussiin” eli tuohon pieneen pakettiautoon ja matka kohti Guatemalan Floresia alkoi. Jälleen polvet suussa, hikisessä autossa istuen.

FLORES – BOHEEMI JA VÄRIKÄS SAARI

Flores oli tukikohtamme, jotta pääsisimme kätevästi vierailemaan kuuluisalla Tikalin raunioilla. Flores osoittautuikin olevan paljon muuta kuin pelkkä tukikohta. Tämä pieni, värikäs ja sympaattinen ”saari” nappasi tunnelmallaan heti mukaansa. Flores on rakennettu pienelle saarelle Lago Petén Itzan nimisen järven keskelle. Kaupungin kävelee ympäri puolessa tunnissa, mutta Floresin pastellin värisille boheemeille kaduille on helppo jäädä ihastelemaan, shoppailemaan ja tietysti lumoutumaan tyynestä järvestä, samalla nauttien jääkylmää paikallista olutta.  Päätimme ensimmäisenä iltana mennä ihastelemaan auringonlaskua järvelle. Buukkasimme oman pikku veneemme ja joimme rommijuomia auringonlaskua ihaillen järvellä. Koko lysti kustansi ehkä muutaman kympin. Mitä antaisinkaan juuri nyt harmaassa Helsingissä, että pääsisin nyt tuohon veneeseen istumaan… 

Toisena päivänä maksoimme myös yhdelle vanhalle herttaiselle venekuskille, jotta hän näyttäisi meille vielä hieman lisää paikkoja. Ajelimme järvellä, nautimme täydestä hiljaisuudesta. Pysähdyimme toisella rannalla, jossa pääsimme uimaan. Lopuksi mies vei meidät toiseen paikkaan, josta kiipesimme näköalapaikalle majakalle. Paikka oli kuitenkin ruuhkaantunut turisteista, odottaen auringonlaskua, joten päätimme palata veneeseen ihailemaan auringonlaskua järvelle, kauniiseen hiljaisuuteen, Lago Petén Itzanille. 

Mainitsinkin ”Vuosi 2020  kuvina” – postauksessa suosikki majoitukseni vuodelta löytyvän Guatemalan Floresista. Floresissa yövyimme Los Amigos hostellissa. Hostellissa oli upea ”salainen puutarha” tyylinen ravintola ja myöhäisillan piilobaari. Ihanassa salapuutarhassa oli hyvää ruokaa (Guatemalan tasolla), riippukeinuja ja tietysti sitäkin enemmän tunnelmaa. Meillä oli hostellista oma huone toisessa rakennuksessa, mutta hostellista löytyi myös ihan super mageita puumaja huoneita. Valitettavasti meidän saapuessa vapaana oli enää yksi puumaja huone, joka oli suoraa ravintolan yläpuolella, emmekä sitä melun vuoksi harkinneet. 

TIKAL – MAYA-IMPERIUMIN SUURIN RAUNIOKAUPUNKI

Floresista varasimme kaikkien muiden turistien lailla reissun Tikaliin – maya-imperiumin suurimpaan rauniokaupunkiin. Vaihtoehtoina oli hieman kalliimmat auringonnousu-, ja lasku retket, sekä useita eri aikoja päiväretkille. Päätimme varata auringonnousun jälkeisen ajan, jotta pääsemme nauttimaan raunioista ennen kuin keskipäivän helle porottaisi täydellä teholla. Matkaa Floresiin oli noin kaksi tuntia, joka kului tuttuun tapaan, polvet suuhun ahdattuna, pienessä ahtaassa mini pakussa, pomppuisassa pilkkopimeässä vuoristossa. Saavuttuamme Tikaliin, kaikkien tuli poistua ostamaan pieneltä lippuluukulta sisäänpääsy kansallispuistoon. Tähän vaadittiin kuvallinen henkilötodistus. Tämän jälkeen hyppäsimme takaisin minibussiin ja jatkoimme matkaa Tikalin raunioille. Kierrokseen kuului opas, jota suosittelen ehdottomasti, jotta Tikalista saa enemmän irti.

Viidakon äänet raikuivat yhä aamun sarastaessa. Näimme ainakin apinoita ja erilaisia lintulajeja. Tikalin alue on todella suuri ja aikaa opastetulla kierroksella on suhteellisen vähän, joten vierailimme vain hyvin pienessä osassa Tikalia. Opastetun kierroksen jälkeen on toki mahdollista jäädä vielä itse jatkamaan tutustumista Tikalin alueeseen, mutta kierros helteessä on uuvuttava, joten monelle, kuten meille, oli opastettu kierros tarpeeksi. Viidakossa on teitä yhteensä 16 kilometrin verran. Tämän lisäksi viidakko kätkee sisälleen suuren määrän sademetsä polkuja, joissa ei voi tehdä muuta kuin pysähtyä kuuntelemaan ja ihmettelemään ympärillä huutavaa luontoa. 

Vain murto-osa majesteettisesta Tikalin maya-imperiumista on kaivettu esiin. Näimme ainakin yhden pyramidin huipun, joka oli kaivettu esiin maasta, sillä mayojen valtakauden aikaan Tikalissa ei ollut metsää. Vierailimme Tikalissa ainoastaan pääaukiolla ja muutamalla eri temppelillä, sekä tietysti Star Wars leffoista kuuluisalla ja korkeimmalla temppelillä josta oli upeat näkymät viidakkoon.

Tikal on tiukasti suojeltu UNESCOn maailmanperintökohde, ja hyvä niin. Alueen vanhimmat rakennelmat ovat peräisin 300-luvulta. Eri lähteiden mukaan alueella on asunut n. 50 0000- 100 000 ihmistä. Mielenkiintoista Tikalissa on myös se että lukuisista eri teorioista huolimatta, ei ole varmaa miksi Tikalin suuri kaupunki autioitui nopeasti, vain 30 vuodessa.

Mayojen kulttuuri kukoisti satoja vuosia Guatemalan lisäksi nykyisten Meksikon, Belizen ja Hondurasin alueella. Läpipääsemättömän viidakon keskelle rakennettiin kymmenien tuhansien asukkaiden kaupunkeja.  Sukupolvia kestänyt edistys päättyi kuitenkin mayojen valtakunnan tuhoutumiseen – yksi toisensa jälkeen kaupungit hylättiin, viidakon peittäessä ne alleen. Lisää Tikalista ja Mayojen imperiumista voit lukea Cilla Marian ”From sunset last night to sunrise this morning” – blogista täältä.

RIO DULCE JA LIVINGSTON – GUATEMALAN RANNAT

Floresin järven rannalla ja mayojen raunioiden jälkeen suunnitelmissa oli suunnata Acatenangon kaupunkiin, mutta aivoissa kolkutteli yhä kuva Belizen ihanista turkooseista hiekkarannoista. Rannalle oli päästävä, vaikka matkakumppaneiden aikataulu painoikin jo päälle, joten päätimme suunnata kohti Rio Dulcea ja Livingstonia. Muutaman (polvet suussa istutun) hikisen minibussi matkan jälkeen, istuimme lautassa joka ajoi läpi kauniin joen, Rio Dulcen, kohti pientä rantakylää Livingstonia.

Ehdimme olla Livingstonissa ainoastaan yhden päivän, joten suunnitelmissa olleet retket vesiputouksille ja toisille rannoille jäi valitettavasti tällä kertaa tekemättä. Paikka ei lyhyessä ajassa aiheuttanut minussa mitään ”wow” efektiä, mutta oli todella rennon oloinen ja söpö pieni paikka. Monet reppureissaajat jäivätkin Rio Dulcen varrelle erilaisiin joen varrelta löytyviin majoituksiin nauttimaan rennosta sademetsä elämästä, kajakoiden joen varrella ja ottaessa aurinkoa joelle kyhätyillä laitureilla. Jälleen en voi olla ajattelematta, kuinka ihanaa olisi nyt olla tuolla nauttimassa elämästä täysin rinnoin.. 

Livinstonista nappasimme jälleen veneen takaisin Rio Dulceen ja matka jatkui minibussilla kohti Antiguaa. 

ANTIGUA – UNESCON MAAILMAN PERINTÖKOHDE KAHDEN TULIVUOREN VÄLISSÄ

UNESCOn maailmanperintökohteeksikin listattu kaupunki, Antigua sijaitsee kolmen tulivuoren ympäröivässä laaksossa. Koristeellisten rakennusten takaa kohoavat jylhät tulivuoret sumupilvineen. Antiguan kaupunki on kaunis ja sen mukulakivisillä pienillä kaduilla on mukavaa tutkia pieniä putiikkeja, ravintoloita ja kahviloita.

Antiguan kruunaa pääaukio, Plaza Mayor. Aukiolla on myös pieni puisto, jossa voi pysähtyä nauttimaan auringosta tai yhdelle puiston penkeistä lepuuttamaan väsyneitä jalkoja.  Antiguan ”huipulle” pääsee myös kiipeämällä muutamat portaat Cerro de La Cruziin, josta siintää upeat maisemat Antiguan kaupunkiin ja tulivuorelle.

Antigua on myös eri kulttuurien kohtaamispaikka, ja paikalliseen ruokaan kyllästynyt pääsee nauttimaan vaihtelevasta ravintola tarjonnasta. Lähes jokainen reppureissaaja vierailee Antiguassa, sillä siitä on helpot yhteydet mm. Lake Atitlanille, surffirannikolle ja Meksikoon.

Antigua TOP 5 vinkit: 

1. Cerro de La Cruzin näköalapaikka
2. Nauti laajasta ravintola tarjonnasta! Oma suosikkini on Rincon Tipico -paikallisten suosikki ravintola, josta löytyy edullista ja herkullista paikallista ruokaa. 
3. Local Market (markkinat ja paikallinen kirpputori) 
4. Ihastu, eksy, tutki Antiguan kujia ja pysähdy kahville yhteen ihanista kahviloista
5. Kiipeä Acatenangon tulivuorelle 

Guatemala tarjoaa reissaajalle monipuolista tekemistä ja vaihtelevia maisemia. Koska tästä postauksesta tuli jo lähes romaani, päätin jättää seuraavalle kerralle vielä reissun loppupuolen. Ensi kerralla luvassa siis tulivuorella yöpyminen, Lake Atitlanin järven parhaat palat, surffaus mustalla tulivuori hiekkarannalla ja matka takaisin Meksikoon – stay tuned!

Miltä Guatemala kuulostaa? Itse rakastuin maahan sen monipuolisuuden, edullisten hintojen ja ystävällisten paikallisten vuoksi. Guatemala ei kuitenkaan ihastuttanut ruualla tätä Meksikolaistunutta suomalaista. 

Tapasin Guatemalassa matkustaessani ranskalaisen miehen, joka oli ihastunut Guatemalaan ja muuttanut vuosiksi sinne töihin. Hän oli kuitenkin myös matkustanut paljon Meksikossa ja kuvaili mielestäni hyvin maata sanoessaan: ”Guatemalassa on sata eri puolta, mutta Meksikossa on tuhat”.  Meksikon matkailu

Tulevia reppureissuja odotellessa, kysymyksiä ja kommentteja saa laittaa tuttuun tapaan Instagramin puolelle @muumaamandariini tai omalle tililleni @johkujojo.