KIINA JA VIINA – ALKOHOLIKULTTUURI KIINASSA

Ganbei! Alkoholikulttuuri Kiinassa eroaa monin tavoin Suomesta. Itse olen päässyt osaksi sitä pohjoisesta etelään ja perhetilaisuuksista clubeille. Vaikka meidän suomalaisten sanotaan usein olevan hyvin humalahakuisia juojia, mielestäni Kiinassa juomakulttuuri on ihan omaa luokkaansa. Tässä postauksessa avaan sen perusteita ja puhun mm. kippistelykulttuurista, kiinalaisten suosikkijuomapelistä ja ryhmäpaineesta alkoholin juomiseen.

P.s. Selkeyden vuoksi käytän tässä postauksessa termiä ”kiinalainen alkoholikulttuuri”, mutta sisällän siihen mukaan myös macaulaiset tavat. Hong Kongia ja Taiwania en tunne tarpeeksi hyvin voidakseni sanoa onko niissä samanlaista vai ei.

Milloin juodaan?

Milloin ei juoda? Kiinassa alkoholi on vahvasti läsnä juhlapyhissä ja kaikissa hiemankaan juhlavissa tilanteissa. Postauksessani kiinalaisesta uudesta vuodesta (lue se TÄSTÄ) kerroin, kuinka joimme eräänä vuonna 11 päivää putkeen! Siis ihan oikeasti, joskus jopa niin lounaalla kuin illallisellakin. Sanoisinkin kiinalaisen uuden vuoden olevan kaikista märintä aikaa, mutta tämä toki varmasti riippuu paljon myös perheestä. Myös viikonloppuisin on tavallista mennä baareihin tai clubeille kavereiden kanssa. Ei myöskään ole tavatonta, että businesstapaamisiin kuuluu ryyppääminen.

Missä juodaan?

Kotona juodaan perheen kanssa juhlien aikana, kun taas kotibileet eivät ole juttu Kiinassa. Tämä varmasti liittyy siihen, että Kiinassa vanhemmat eivät lähde viikonlopuksi mökille, kuten Suomessa, ja koska Kiinassa ei mielestäni muutenkaan ole tapana mennä muiden koteihin kylään (ellei ole sukua). Myöskään puistoissa ei juoda, mutta grillipaikoilla kyllä.

Kuten mainittu, baarit ja clubit ovat yleisiä, mutta erityismaininnan ansaitsevat KTV:t, eli karaokehuoneet. Ne vuokrataan kaveriporukan kesken ja hintaan sisältyy yleensä tietty määrä juomia. Kiinalaisten balladien railatessa alkoholi virtaa nopeaan, eikä omasta käytöksestäkään tarvitse murehtia turhia yksityishuoneessa. Macaussa on tapana myös vuokrata hotellihuoneita kasinoilla ja järjestää juhlia niissä.

Mitä juodaan?

Sanoisin oluen ja riisiviinan, eli baijiun, olevan yleisimmät juomat. Kiinassa on paljon paikallisia olutmerkkejä, niistä varmasti tunnetuin on Tsingtao. Muita maininnan arvoisia merkkejä ovat Harbin ja Snow. En ole mikään bisseasiantuntija, joten en voi näitä merkkejä arvostella. Henkilökohtaisesti tykkään niistä ja Tsingtao olikin ensimmäinen kalja, jota pystyin juoda.

Baijiu oli aikamoinen järkytys Kiinaan saapuessani, mutta olen oppinut juomaan sitä vuosien saatossa. Kamalan makuista se on yhä, mutta menee alas, varsinkin jos joku haluaa testata, pystyykö tämä waiguoren (ulkomaalainen) juoda kiinalaisittain 😀 Tunnetuin baijiu-merkki on Moutai. Olen päässyt maistelemaan sitä vuosittain kaverini perheen luona kiinalaisen uuden vuoden aikaan ja sain vasta hiljattain tietää, että se on luxustuote ja pullot maksavat 100€:sta ylöspäin huimiin lukuihin! Baijiuta juodaan shotteina pikkuruisista laseista.

Ehkä järkyttävin kohtaamani juoma (joka ainakin Macaussa on varsin normaali) on jonkun tumman, väkevän alkoholin, mahdollisesti viskin, sekoittaminen vihreän jääteen kanssa! Siis hyi hyi ja hyi! Ihan hirveän makuista. Kun valitin asiasta kavereille, sanottiin minulle, että voin sitten blendata alkoholia veden kanssa 😀 Juuri kun luulin, ettei mikään voisi olla pahempaa kuin viski-vihreätee.

Kuka juo?

Vaikka sukupuolten tasa-arvo onkin kasvanut Kiinassa, on siellä mielestäni edelleen monia vanhanaikaisia asenteita. Yksi niistä liittyy naisten alkoholin kulutukseen. Olen joskus kuullut vain ”bad girls” juovan ja siinä missä Suomessa kaikki nuoret nauttivat alkoholia riippumatta siitä onko ”nörtti” vai ”cool”, Kiinassa kahtiajako on selvempi. Tämä ei tietysti ole mikään mustavalkoinen totuus ja Macaussa clubeilla törmää ihan ”normaaleihinkin” tyttöihin, mutta olen aistivani, että miesten on hyväksytympää juoda ja vain tietynlainen tyttö käyttää alkoholia – tai ehkä enemmänkin niin päin, että tietynlaiset (= vaimomateriaali) tytöt eivät käytä alkoholia lainkaan. Tämä varmasti on kuitenkin muuttumassa.

Kiinassa on stereotypia siitä, että pohjoisesta kotoisin olevat juovat alkoholia enemmän. Onko tämä totta, sitä en tiedä. Pohjoisessa kyllä on enemmän ”örvellyskulttuuri”, mutta eteläkiinalainen, shenzheniläinen, kaverini perhe juo merkittäviä määriä ja myös Macaussa alkoholi maistuu.

Allergia alkoholia kohti on Kiinassa (ja ymmärrykseni mukaan ainakin Itä-Aasiassa) aika yleistä. Ihmisillä on huono toleranssi ja jotkut saavat ihan oikeasti allergisia reaktioita alkoholista. Kaverini setä tulee aivan punaiseksi ympäri kroppaansa, mutta jatkaa silti juomista koko illan.

Ganbei – kippistelyn jalo taito

Kippistely Kiinassa eroaa Suomesta. Kiinassa kippistetään paljon ja kippistyksen voi kohdentaa vain yhdelle henkilölle tai ryhmittymälle (nuoriso, isäntäperhe jne) sen olematta epäkohteliasta muille seurassa oleville. Jos sinulle kippistetään, on juotava. Kippistäminen on tietynlainen kunnian/kiinnostuksen osoitus sen vastaanottajalle. Kaverini perheen luona vieraat usein haluavat kippistää kanssani ns. hyväksyen minut mukaan ja haluten ottaa kontaktia. Teko voi myös olla tietynlainen ”tervetuloa Kiinaan” -tervehdys.

Koska pystyn juoda paljon ja myös baijiuta, jota moni kiinalainenkin vihaa, saan osakseni jonkinlaista arvostusta vierailta. Kaverini aina välillä neuvoo myös minua nousemaan seisomaan ja kippistämään hänen äitinsä tai jonkun tietyn korkea-arvoisen sedän kanssa. ”叔叔我跟你一起想喝一杯” (= setä, haluan juoda kanssasi lasillisen) ja shotti Moutaita. Näin tehdään ystäviä Kiinassa 😀

Koska kippistämisestä ei voi kieltäytyä, on se oiva tapa juottaa joku känniin. Olen ollut tilanteessa, jossa kaverin setä (se, joka kaikenlisäksi on allerginen alkoholille) juo vuorotellen jokaisen pöydässä istujan kanssa. Kerran taas kaverini äidin kaverit tulivat kylään ja koska kukaan ei koskaan ollut nähnyt erästä heistä kännissä, kippistelivät kaikki hänen kanssaan vuorotellen. Täti siis joi koko ajan, muut vain n. joka 8. kerta. Sanomattakin selvää, että hän sammui loppuillasta. Joskus voi myös muodostaa ”juomatiimejä”, jotka juovat aina yhdessä ja voivat keskenään hieman jakaa juomia, mikäli joku ei pysty juoda enempää.

Kiinalaiset juomapelit

Vaikka pelikortit ovatkin tuttu näky, on Kiinassa käytännössä aivan oma juomapelikulttuurinsa. Ehdottomasti yleisin peli on noppapeli nimeltään 说谎者的骰子 (shuōhuǎng zhě de shǎizi) tai Liar’s Dice. En ole varmaan ikinä ollut kiinalaisessa baarissa, jossa ei taustalla kuuluisi jatkuvaa möykkää ihmisten helistäessä noppia ja paiskoessa kuppeja pöytään.

Pähkinän kuoressa säännöt ovat seuraavanlaiset: jokaisella on kupissa 5 noppaa, jotka sekoitetaan ja kuppi paiskataan pöydälle niin, että nopat ovat pöydällä, mutta piilossa kupin alla (paiskomisen voimakkuus arvaten kasvaa illan edetessä). Jokainen kurkkaa omien noppiensa pisteiden määrän näyttämättä niitä muille. Ensimmäinen pelaaja sanoo jotain tämän tyylistä ”viisi kolmosta” tarkoittaen, että koko porukalla on yhteensä viisi kolmosta kupeissaan (tätähän ei tietysti voi varmaksi tietää, mutta tilannetta voi arvioida omien noppien perusteella). Seuraavan henkilön pitää joko kutsua puhujaa valehtelijaksi tai nostaa panosta sanomalla ”kuusi/seitsemän/jne kolmosta” tai vaihtaa toiseen silmänlukuun, mutta siihen on myös omat sääntönsä, joihin en nyt mene.

Ykköset ovat erikoisnumeroita, jotka voivat toimia minä tahansa lukuna. Jos jotain kutsutaan valehtelijaksi, paljastavat kaikki noppansa. Jos henkilö valehteli, joutuu hän juoda. Jos noppia tosiaan oli väitetty määrä, joutuu syyttäjä juoda. Peli on nopeatempoinen, eikä lopu mihinkään tiettyyn pisteeseen. Jos vieressäsi istuu joku, joka aina kutsuu sinua valehtelijaksi, joudut juoda todella usein. Mikäli pelikaverit alkavat olla hyvin humalassa, voi liittolaisilleen yrittää näyttää sormimerkein omien noppiensa määriä 😀

Jos säännöt kiinnostavat tarkemmin, on TÄSSÄ eräs ne listaava artikkeli, jonka löysin.

Olemme myös luokkalaistemme kanssa KTV:ssä pelanneet peliä, jossa kuppiin laitetaan yksi noppa ja sen pisteiden määrä määrittää pelin. Ihmiset seisovat ringissä ja nopaa pyöritetään vuoroitellen. Pelivaihtoehtoina olivat ainakin vanha kunnon kivi-sakset-paperi, peli jossa ”ammutaan” jotain henkilöä ja hänen pitää nostaa kädet ilmaan samalla kuin molemminpuoliset ihmiset tekevät jotain, ”iso pallo, pieni pallo”, jossa muodostat käsillä pienen pallon sanoessasi ”iso pallo” ja suuren pallon sanoessasi ”pieni pallo” ja sitten osoitat jotain ryhmäläistä, jonka pitää tehdä toinen vaihtoehdoista sanojen siis vuorotellen koko ajan nopeaan tahtiin ja peli, jossa pitää huutaa numeroita järjestyksessä yksi kerrallaan ja jos kaksi sanoo saman numeron, joutuvat he juoda. Kaikki tämän pelin sisäiset pelit ovat lyhyitä ja aiheuttavat jatkuvaa juomista. Pelit myös ovat sellaisia, joissa tekee enemmän ja enemmän virheitä mitä enemmän on juonut.

Ai Suomessa muka juodaan humalahakuisesti?

Olin oikeastaan varsin yllättynyt ja jopa järkyttynyt kiinalaisten humalahakuisuudesta. Samaa on kuulemma myös ainakin Koreassa. Ihmiset eivät nauti alkoholista ruoan yhteydessä tai kesäterassilla, vaan juovat alkoholia yleensä vain silloin kuin tavoitteena on juoda paljon. Juomiseen painostetaan muita, eikä siitä oikein pääse livistämään millään. Pari vuotta sitten kiinalaisena uutena vuotena kaverini esitti maski päällä kipeää, jotta hänen ei tarvitsisi juoda.

Suomessa ihmiset ymmärtävät, jos vaikka juomapelissä hävinnyt sanoo, ettei pysty juoda vaadittua määrää tai juo vaan huikan sillon kuin pitäisi juoda koko lasillinen, mutta täällä niin ei ole. Muiden laseja tuijotetaan silmätarkkana ja ryhmäpaine on kova. Juhlapöydässä lasia täytetään koko ajan automaattisesti ja juomisen kesken lopettaminen on haastavaa.

Minulla on suomalaisena maine kovasta viinapäästä ja tätä halutaan usein haastaa. Onneksi minulla tosiaan on hyvä viinapää (ja kiinalaisilla yleisesti ei), joten en ole vielä kertaakaan päätynyt humalampaan tilaan kuin muut seurassa olijat. Clubeilla ei ole tavatonta nähdä oksentelua. Paikalla on siivoajat luuttujen kanssa valmiina ja he tulevat siivoamaan sotkun hetkessä. Itse en ikinä esim joisi itseäni tilaan, jossa oksennan VIP-pöydässä shamppanjaa varten olevaan jääkulhoon tai suoraan lattialle, mutta tätä olen nähnyt useammin kuin kerran tai parin. Ihmiset eivät tunne rajojaan, tai sitten he eivät vain välitä niistä. Kavereideni kanssa KTV:ssä tai hotellibileissä juovat erityisesti pojat kunnes sammuvat. Joka kerta. Myös monet tytöt yleensä ovat siinä kunnossa, etteivät voisi missään tapauksessa lähteä kotia kohti yksin.

Tässä Kiinan juomakulttuuri pähkinänkuoressa. Oletko sinä ikinä päässyt alkoholin äärelle paikassa, jonka juomakulttuuri eroaa Suomesta? Kommentoi alle tai laita viestiä facebookissa tai instagramissa @muumaamandariini tai minulle omalle tililleni @verawinter.