JAROSLAVL – RAPPIOROMANTIIKAN PÄÄKAUPUNKI

Monesti kehuessani Moskovaa ja Venäjää kuulen tutun lauseen. Yleensä ihmisiltä jotka eivät ole käyneet rajan tällä puolella.  Lause menee jotakuinkin näin ”ootas kun poistut Moskovan ulkopuolelle, siellä ei ole mitään nähtävää”

Siitä voimme olla montaa mieltä, sillä 4 tuntia junalla Moskovasta löysimme Jaroslavlin – yhden Venäjän vanhimmista ja kauneimmista kaupungeista.

Jaroslavl kuten mainitsin on yksi Venäjän vanhimpia kaupunkeja ja historian havinan voi tuntea sen joka kulmalla. Kaupungin keskusta ja sen lukuisat kirkot kuuluvat Unescon perintökohteisiin. Jaroslavl on yksi kultaisen kehän kaupungeista ja sijaitsee Volgan rannalla. Kultaiseen kehään kuuluu lisäksi mm. Ivanovo, Suzdal ja Vladimir. Jaroslavl lukeutuu kultaisen kehän pääkaupungiksi. Aiemmin keväällä teimme päiväretken kultaisen kehän kaupunkiin Sergiev Posadiin, joka sekin tunnetulla luostarillaan oli upeaa nähtävää.

Tämä 600 tuhannen ihmisen kaupunki lukeutuu Venäjän mittapuulla pienemmäksi kaupungiksi ja siltä se myös tuntui. Oli suurta luksusta asua hotellissa keskustassa ja kävellä joka paikkaan.

Kultaisen kehän pääkaupunki – Jaroslavl

Kuten ylempänä mainitsin, matkustimme junalla tähän kultaisen kehän pääkaupunkiin ja kulutimme penkkejä 3,5 tuntia. Jaroslavlin juna-asema sijaitsee kaupungin toisessa laidassa ja ensireaktioni olikin hieman epäileväinen. Ajatukseni olivat luokkaa ”minne tuppukylään olemme saapuneet.” Seuraava ajatus taksiin päästyämme ja kaupungin läpiajaessa oli tunne, että olemme tulleet vanhan ajan lännen filmin kuvauksiin. Hyvin erilainen kaupunki mihin olin ennen päässyt tutustumaan.

Tuntui kun olisin ollut lännen filmissä.

Yövyimme Ibis hotellissa, joka oli sijaintinsa puolesta nappi valinta. Aivan keskustan tuntumassa ja kävelymatkan etäisyydellä kaikista nähtävyyksistä. Koiramme yöpyi ilmaiseksi, mikä oli suuri plussa ja palvelu oli miellyttävää. Hinta laatusuhteeltaan erityisen hyvä hotelli, kun ottaa keskeisen sijainnin huomioon. Kaksi yötä kahdelta ihmiseltä aamupaloineen maksoi 100 euroa. Aamupala oli hyvä ja täyttävä.

Saavuttuamme hotellille tapoimme aikaa käymällä lounaalla keskustassa. Valitsimme ravintolan kävelykadun varrelta arvalla ja onnistuimme heti ensimmäisenä. Tuuri oli todellakin puolellamme ruokapaikkoja valitessamme, sillä saimme nauttia taivaallisista ruokakokemuksista ympäri kaupunkia.

Huoneen saatuamme, päätimme lähteä tutustumaan kaupunkiin lähemmin. Jaroslavl on kirkkojen luvattu kaupunki, sillä kaupungista löytyy 28 kirkkoa. Niitä olikin joka kulmalla, toinen toistaan upeampia. Kaupunki on myös mielenkiintoinen historian tapahtumien osalta, minkä vuoksi kaupunkiin matkustaa moni turisti.

Ensimmäinen päivä

Ensimmäisenä suuntasimme Kremliin, jonne sisäänpääsy maksoi hurjan 70 sentiä. Se sijaitsee aivan keskustassa. Kreml on hyvin erilainen kuin Moskovassa, kuvailisin Jaroslavlin Kremliä enemmän maalaismaiseksi. Sitä ympäröivät valkoiset korkeat muurit, joiden sisältä löytyi museo, kirkkoja sekä turistimyymälöitä ja ravintola. Kremlissä sijaitsee myös näköalatorni, josta avautuu maisemat koko kaupungin ylle. Näköalatorniin kiipeäminen ei sen sijaan ollut kovin mukava kokemus ahtaanpaikan kammoisena, mutta ehdottomasti pelkojen voittamisen arvoinen. Lippu maksoi 3 euroa.

Kremlin jälkeen pyörimme keskustan katuja ristiin rastiin sekä vierailimme lähikirkossamme. Rakastan ortodoksisia kirkkoja juurikin niiden näyttävyyden vuoksi. En lue itseäni mitenkään uskonnolliseksi ihmiseksi, mutta ortodoksisissa kirkoissa on oma tunnelmansa kaiken kullan ja ikonien keskellä.

Kaupunki on täynnä pieniä putiikkeja, mikä tällaiselle shoppailua rakastavalle ihmiselle oli vaarallista. Yllätyksekseni selvisin reissusta kuitenkin ilman suurempia tuhoja, sillä matkalaukkuni koko oli onnekseni hyvin rajallinen. Putiikit olivat kuitenkin tervetullutta vaihtelua Moskovan ostoskeskuksiin ja massaketjuihin.

Illalla ennen auringon laskua suuntasimme Volgan rannalle. Olin lukenut netistä, että taivaanranta maalautuu punaiseksi ja lukeutui koettavien asioiden listalle Jaroslavlissa. Kohtasimme vain yhden pienen ongelman saapuessamme taksilla väärälle puolelle rantaa, auringon laskiessa toiselle puolelle. Onneksemme pienen kävelymatkan jälkeen pääsimme kokemaan laskun kaikissa väreissään.

Rantakatu on laitettu uusiksi muutamia vuosia sitten ja onkin upeaa nähtävää kirkon kupolien loistaessa kilpaa auringon kultaisten säteiden kanssa. Kuitenkin Kazanin rantakadun nähneenä koimme, että alueella olisi tarjottavana enemmän kuin mitä se tällä hetkellä tarjoaa. Tällä hetkellä bulevardi on puhtaasti istuskeluun, sillä ravintoloita alueelta löytyy vain kaksin kappalein eikä muuta tekemistä ollut tarjolla.

Nälän kurniessa vatsassa otimme uudestaan pirssin alle ja suuntasimme takaisin keskustaan. Puolisoni oli löytänyt keskustasta kehutun ravintolan, jossa myytiin erityisessä uunissa paistettua pizzaa. Kehuja ei ollut turhaan sadellut, sillä ruoka oli erinomaista. Ravintolan nimi oli Rocky Pizza.

Näin päättyi ensimmäinen päivämme.

Toinen päivä

Seuraava aamu alkoi hotellin aamiaisella. Tämän jälkeen otimme koiran ja suuntasimme yhdessä tutkimaan hotellin ympäristöä ja rantaa paremmin. Jaroslavl on täynnä värikkäitä vanhoja rakennuksia, katuja sekä kirkkoja. Aamuiselta lenkiltämme kameranrulla täyttyi kuvista ja videoista.

Tiputettuamme koiran hotellille, hörpättyämme kahvit söpössä kahvilassa, otimme menopeliksemme sähköpotkulaudat päämääränämme maailmanpyörä toisella puolella kaupunkia. Tavoillemme uskollisena emme avanneet karttaa vaan suunnistimme pyörä silmissämme eteenpäin. Tässäkin kohtaa kartan käyttäminen olisi ehkä ollut suotavampaa, sillä kaupungin vanhat mukulakivikadut eivät olleet tehty potkulautoja varten. Maisemista nauttimiseen ei jäänyt aikaa, kun sai tiiviisti tuijottaa maata ja pitää tasapainoa. Kartta olisi ehkä osannut neuvoa sileämmän tien.

Teemana reissuillemme oli selkeästi voittaa kaikki mahdolliset pelot joita minulta löytyy, sillä korkeanpaikan kammoisena astelin kauhuissani maailmanpyörän hyttiin. Yksi kierros maksoi parin euron luokkaa ja hitaan vauhtinsa ansiosta riitti hyvin maisemien ihailuun. Hytti oli ilmastoitu, minkä vuoksi lämpimälläkin säällä pystyi nauttimaan maisemista viileässä ilmastossa ja hengähtämään hetken hellettä. Talvisin hytissä on lämmitys. Maailmapyörä oli mukava kokemus, mutta keskustan läheisempi sijainti olisi tehnyt maisemista vieläkin henkeäsalpaavammat.

Monet minut tuntevat vitsailevat minun olevan nuori mummo ja järkyttyneenä sähköpotkulautojen kyydistä päädyimme tilaamaan taksin takaisin keskustaan. Olimme valinneet lounaspaikaksi taas yhden kehutun ravintolan Paget, Pashtet i Zheltyy Pled. Moskovan hintoihin tottuneena, jotka nekään eivät ole suomalaisittain kalliita, meitä yllätti Jaroslavlin vieläkin edullisemmat hinnat. Esimerkkinä kyseisessä ravintolassa otimme yhden alkupalan, kaksi pääruokaa sekä juomat ja lasku oli 15 euron pintaan sekä kuten aiemmin mainitsin, ruoka jokaisessa ravintolassa oli erittäin hyvää.

Myöhäiseltä lounaalta jatkoimme takaisin kävellen keskustaan ja hotelille viihdyttämään koiraamme ennen illallistreffejä. Viimeisen illan kunniaksi olimme valinneet ravintolaksi hieman hienomman ja kalliimman ravintolan, joka on koko maan mittapuulla kerännyt arvostusta. Kalliimpi tarkoitti tässä tapauksessa alkupalojen, pääruokien ja jälkiruoan jälkeen 35 euron laskua. Illallinen oli rehellisesti sanottuna yksi parhaimpia aterioita, joita olen elämässäni nauttinut.  Ravintolan nimi oli Penaty ja se löytyy suloisesta pinkistä rakennuksesta.

Viimeiselle puolikkaalle päivälle ennen junan nokan kääntymistä Moskovaa kohti, meillä oli suunnitelmissa kiertää kirkkoja, jotka oli aiempina päivinä jäänyt käymättä. Jostain syystä minä vietin kuitenkin aamun potemassa mahatautia huoneessa ja päästin puolison käymään kirkoissa.

Mitä jäi käteen tästä upeasta kaupungista?

Kaikki upeat kadut, toinen toistaan kauniimmat rakennukset ja kirkot.  Tämän kokoiselle kaupungille kaksi yötä riitti hyvin, mutta henkilökohtaisesti itselleni jäi olo, että kaupunkiin jäi vielä paljon nähtävää. Ehkä ensi kerralla vierailemme kaupungissa autolla, sillä roadtrip kultaisen kehän kaupunkeihin on lisätty bucket listalle.

Jaroslavlissa vallitsi hyvin erilainen tunnelma kuin muissa kaupungeissa joissa olen aiemmin Venäjällä matkustanut ja ehdottomasti suosittelen siellä vierailua lämpimästi. Ehkä pitkä historia ja sen monet tapahtuvat ovat tuoneet kaupunkiin oman leimansa. Paras tapa tutustua ja ihmetellä on ehdottomasti jalan, sillä välimatkat etenkin keskustassa ovat lyhyitä. Jos jalat väsyvät kävelystä tai kauemmaksi haluaa lähteä, on taksilla ajaminen rikollisen halpaa. 25 minuutin matka kaupungin toiselta laidalta juna-asemalle maksoi reilun parin euron luokkaa.

Kesän ensimmäinen matkamme oli siinä, vielä on onneksi aikaa suunnitella seuraavaa! Lisää vinkkejä Venäjälle matkustamiseen löydät täältä, johon listasin tämän kesän toivematkoja. Tai täältä, jos vinkit Moskovaan kiinnostavat.

Mitä matkoja olette päässeet tekemään tänä kesänä erikoisjärjestelyistä huolimatta? 🙂 Onko jotakin suunnitteilla vielä tälle kesälle? Tuu kertomaan mulle kommenteissa tai höpöttämään Instagramissa @muumaamandariini tai mun omalla tilillä @minttumari.