BUBBLE TEATA JA PALMUPUITA – ELÄMÄÄ MACAULAISITTAIN

Naapuristaan Hong Kongista eroten, on elämä Macaussa hyvin rentoa. Luultavasti Portugalin vaikutuksesta johtuen ihmisillä on todella ”hällä väliä” -asenne ja hyvin suhteellinen aikakäsitys. Kaduilla ei kävellä kilpaa, eivätkä ihmiset turhaan murehdi tulevasta. Bubble tea ja take away -ruokapakkaukset koristavat monien käsiä palmupuiden huojuessa lämpimässä tuulessa ja kasinoiden valojen värittäessä yötaivaat pinkiksi. Tämä on tosiaan kaupunki, joka ei koskaan nuku – vaikka toisaalta täällä kyllä näkee ihmisiä torkkumassa milloin missäkin.

Naapurikateutta ja alemmuuskomplekseja

Jos me Suomalaiset koemme olevamme maailmankartalla hyvin mitättömiä varsinkin Ruotsin ja Venäjän välissä, voit vain kuvitella miltä tuntuu macaulaisesta. Hong Kongin ja Kiinan varjossa oleva pikkuruinen kaupunki on niin tuntematon, ettei sitä edes ole merkitty kaikkiin karttoihin. Tunnistan macaulaisista paljon samaa alemmuskompleksia kuin suomalaisista. Kyseenalaistamme aina sinne muuttaneen, vaihtoon tulleen tai matkustavan päätöstä ja tykkäämme vähätellä omaa maatamme. Minulta kysytään aina, miksi en mennyt Hong Kongiin tai onko Macau mielestäni tylsä. En ole tainnut ikinä tavata paikallista, joka olisi syvästi ylpeä kaupungistaan. Joko ihminen suunnittelee pois muuttamista tai on ”tyytynyt” kohtaloonsa.

Macau ei kuitenkaan ole mikään häpeämisen arvoinen kotikaupunki – päinvastoin. Macau on parissa vuosikymmenessä muuttunut pienestä kalastajakylästä yhdeksi maailman käydyimmistä kaupungeista (melkein 40 miljoonaa kävijää vuonna 2019) ja Qatarin jälkeen maailman rikkaimmaksi paikaksi (GDP per capita). Macaussa on hyvä koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto, korkea elämänlaatu, kodittomia ei ole ja valtio pitää huolta omistaan melkeinpä pohjoismaiseen tapaan. Kasinot tietysti ovat tuoneet mukanaan omat syntinsä, mutta eivät ne tavallisten ihmisten elämään vaikuta millään tavalla.

Macauhun syntyminen on jackpot

Valtio on ökyrikas ja sen takia jakelee Macau ID:n omistajille rahaa. Joka vuosi jokainen permanent resident saa valtiolta 1100€, minkä lisäksi nuoret saavat vuosittain ”harrastusrahaa”, muistaakseni 300€, jonka voi käyttää myös vaikka autokouluun. Nyt koronan takia jokainen saa myös 880€, jota voi käytännössä käyttää kaikkeen paitsi uhkapelaamiseen tai baarissa ryypiskelyyn. Kaiken lisäksi yritykset ovat tehneet jopa 25% alennuksia saadakseen ihmiset käyttämään koronarahansa juuri heidän yrityksessään.

Macaussa paikalliset ovat aina etulyöntiasemassa ja paikallisen statusta on todella vaikea saada jos ei ole Macauhun syntynyt. On lakeja, jotka varmistavat sen, että paikalliset palkataan ensisijaisesti ja työpaikoilla pitää olla aina tietyssä suhteessa paikallisia VS ulkomaalaisia. Käytännössä jokaiselle paikalliselle on taattu työpaikka koko loppuelämäkseen, mikä ehkä myös johtaa epämotivaatioon yliopistossa (mainitsin siitä Aasiassa opiskelusta kertovassa postauksessani). Työttömyysprosentti oli ennen koronaa 1.8 (Suomessa n. 6) ja Macaussa on aivan tavallista ottaa lopputili ilman tiedossa olevaa uutta työpaikkaa. Töitä löytää niin helposti, että ei ole epätavallista hyppiä paikasta toiseen pitäen sopimusten välillä vaikka pienen loman.

Uhkapeliriippuvuutta ja mafia – kuinka kasinot vaikuttavat Macauhun?

Vaikka kasinot ovatkin hyvin näkyvä osa Macauta, eikä niihin voi olla törmäämättä, ei paikallinen elämä suuremmin pyöri niiden ympärillä. Tietysti löytyy ihmisiä, jotka pelaavat kaikki rahansa palkkapäivän tullen, mutta macaulaiset harvemmin menevät uhkapelaamaan, ainakaan suuria summia. Kasinot ovat enemmän kiinalaisten turistien juttu. Paikallisille kasinot ovat ostoskeskuksia ja kyllä, kuulit oikein 😀 Kasinoiksi kutsutut rakennukset ovat oikeasti ”integrated resort”, eli komplekseja, joissa on kasinon lisäksi hotelli, kauppoja, ravintoloita ja viihdepalveluita, kuten leffateattereita tai konserttisaleja. Esimerkiksi Vegasista suoraan monistettu (mutta suurennettu) The Venetian on se perusostrari, josta löytyy luxuskauppojen lisäksi esim. Zara, H&M ja Nike.

Macaussa oli ennen hyvinkin vaikuttava mafia ja kuulemma täällä edelleen sellainen pyörii. Mafia ei kuitenkaan puutu tavallisten tallaajien elämään mitenkään, enkä itse tunnistaisi mafialaista, vaikka sellainen vieressäni seisoisi. Mafian kanssa tekemisiin joutuu vain raha-asioissa, älä siis esimerkiksi ota kasinon tupakkahuoneessa vastaan tarjousta rahalainasta. Entisaikaan Macau kuulemma oli kuin villilänsi (villi-itä?) ja kasinovoittajia ammuttiin kadulle astuessa. Uhkapelaaminen on siis tosiaan ollut laillista Macaussa vuodesta 1849 asti, vaikka se nostikin Macaun nykyisenlaisekseen vasta 2002 lähtien.

Kuin sillit purkissa

Muiden ”maailman sitä ja tätä” -titteleiden lisäksi Macau on myös maailman tiheimmin asuttu maa/alue (Macau ei siis ole itsenäinen). Väestöntiheys on 21 158 km2 (vrt. Suomessa n. 16 km2) ja sen kyllä huomaa toinen toistaan korkeimpien pilvenpiirtäjien kohotessa taivaalle. Tähän vielä päälle se, että Macaussa tosiaan käy melkein 40 miljoonaa turistia vuodessa. Tietyt turistialueet ovat niin tukossa, että välttelen niitä viimeiseen asti.

Väestöntiheys vaikuttaa elämään mm. sillä tavalla, että vuokrat ovat korkealla ja asunnot usein pieniä. Asunnon ostaminen on käytännössä mahdotonta minun sukupolvelleni. Kalliiden hintojen ja kulttuurin takia vanhempien kanssa asutaan ainakin naimisiin menemiseen asti ja senkin jälkeen saatetaan haluta säästää rahaa asumalla äidin ja isän nurkissa. Suomalaiselle tämä ajatus on aivan uskomaton ja olenkin käynyt monta keskustelua siitä, kuinka Suomessa yleensä muutetaan omilleen n. 20-vuotiaana. Tämä on tietysti mahdollista siksi, että valtio tukee sitä, toisin kuin Macaussa.

Vaikka Macaussa eletäänkin tiheästi, ei täällä minusta tunnu ahtaalta. Meri on läsnä ja luontoakin löytyy, erityisesti etelä-kärjessä sijaitsevassa Coloanessa. Macau on todella pieni ja sen päästä päähän ajaminen veisi alle tunnin. Ihmiset kuitenkin käyttäytyvät kuin Coloane olisi kaukana sijaitseva kaupunki, eivätkä usein halua mennä sinne ”asti”. Macau koostuu kahdesta saaresta ja niiltä toisellekkaan ei haluta mennä vapaaehtoisesti, vaikka välimatka on 3km. Moni valitsee jopa työpaikan sen sijainnin perusteella. Ja kaikesta tästä huolimatta, ei mihinkään haluta kävellä 😀

Macaussa on niin pula tilasta, että lisää maata on rakennettu merestä ja esimerkiksi koko Cotain kasinoalue oli ennen suota. Myös saaria laajennetaan jatkuvasti ja hyvin nopeasti. Yhden joululoman jälkeen oli ikkunani eteen ilmestynyt uusi maa-alue. Macau yrittää myös saada lisää maata Kiinalta ja käynnissä on jo keskustelut viereisen Hengqin-saaren vuokraamisesta Macaulle. Siellä on jo pieni Macaulle kuuluva alue, jossa University of Macau suurine kampuksineen sijaitsee ja kuulemma uusista pilvenpiirtäjistä voi ostaa asuntoja vain macaulaiset.

Macaulainen arki

Macaulainen elämä on aika simppeliä ja rentoa. Säästä valitetaan aina, oli sitten liian kuuma (suurin osa vuodesta) tai liian kylmä. Kaupungissa liikutaan yleensä busseilla, jotka ruuhka-aikoina voivat ovat hyvinkin täynnä. Kadulla näkee koulupukuisia lapsia, siisteihin vaatteisiin tai jopa pukuihin pukeutuneita toimistotyöntekijöitä ja perinteisiä kolmiohattuja pitäviä puutarhureita tai siivoajia. Muoti on rentoa, esimerkiksi isot T-paidat ja paksut lenkkarit ovat nyt in. Moni käyttää 30 asteen helteessäkin farkkuja. Vanhukset hengailevat puistoissa tai chia harjoittaen tai kiinalaista shakkia pelaten. Kaikissa virallisemmissa taloissa on vartija ja myös poliiseja näkee kadulla aika usein – rikollisuutta kun ei paljoa ole, heidän työnsä on aika tylsää. Poliisit ovat yleensä nuoria, komeita miehiä.

Työ- ja koulupäivät ovat aika pitkiä, mutta elämiselle on enemmän aikaa, kuin käsitykseni mukaan Hong Kongissa, Kiinassa tai muissa Itä-Aasian maissa. Nuoret tykkäävät rentoutua viikonloppuisin vuokraamalla KTV (=karaoke) huoneen, jossa juodaan kavereiden kanssa ja lauletaan kiinalaisia balladeja. Myös rannalla grillaaminen ja mahjongin pelaaminen (rahasta) on suosittua. Kaupungin suurimmassa clubissa törmäilee tuttuihin melkein joka kerta. Nyt koko kesän ajan siellä on viikonloppuisin ilmaiset juomat, jos saapuu ennen 00:30. Aika hyvä diili. Macaussa siis korona on hyvinkin hallussa, eikä paikallisia tapauksia olla todettu sitten helmikuun ja imported-tapauksiakin on ollut vain 1 melkein kolmeen kuukauteen.

Bubble tea ja muut tee-/sokerijuomat ovat todella yleisiä ja niitä myyviä kojuja on joka kulmassa. Juomia tilataan joskus kouluunkin kymmenin kappalein koko kaveriporukalle. Myös take away -ruoka on suosittua ja edullista. Annoksen saa kolmella eurolla ja varsinkin kiinalaista aamupalaa on normaalia ostaa työ- tai koulumatkalla. Erilaisia snackseja, kuten pieniä keltaisia siu maita tai kalapalloja näkee myös paljon. Roskan määrä hirvittää, mutta ainakin Macau on suuntaamassa kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Muovipusseista pitää nykyään maksaa ja useissa ravintoloissa on ekologisia pillejä. Monilla ihmisillä on jopa kankaisia bubble tea -kuppien kantohihnoja ja monikertakäyttöisiä, leveitä bubble tea -pillejä. Maassa maan tavalla 😀

Minulle elämä Macaussa tuntuu todella luonnolliselta ja paikallinen meininki on niin normaalia, että välillä en edes osaa ihmetellä asioita, jotka olisivat Suomessa todella outoja. Millaisia ajatuksia postaus herätti? Miten elämä eroaa Suomesta sinun asuinpaikassasi? Kommentoinnin lisäksi viestiä voi laittaa instagramissa @muumaamandariini tai minulle suoraan @verawinter.

---

Vera Winter