Amsterdamin kapeat kadut, viehättävät kanavat ja historialliset rakennukset muodostavat kaupungin ainutlaatuisen ilmapiirin. Näiden suhteellisen viattomien vetonaulojen lisäksi Amsterdam on tunnettu punaisten lyhtyjen alueesta, sekä coffeeshopeista, joista voi ostaa kannabista. Näiden elementtien merkitys on kuitenkin muuttumassa kaupungissa, kun aloitteet massaturismin vastustamiseksi ovat saaneet jalansijaa.
Turismi Alankomaissa ja Amsterdamissa
Alankomaat ja erityisesti Amsterdam ovat pitkään olleet suosittuja matkakohteita maailmanlaajuisesti. Vuonna 2019 Amsterdam houkutteli yli 19 miljoonaa turistia, ja Alankomaat kokonaisuudessaan yli 21 miljoonaa turistia. Vertailun vuoksi, vuonna 2018 Suomessa vieraili 6.8 miljoonaa turistia. Suomi tosin myös on alueeltaan noin kahdeksan kertaa Alankomaita isompi. Turistien määrä Alankomaissa on kasvanut vuosittain, ja ennen covid-19-pandemiaa turismi oli jatkuvassa kasvussa. Turismi on myös merkittävä taloudellinen tekijä Alankomaissa ja vuonna 2019 turismi toi maahan noin 87 miljardia euroa, mikä vastaa noin 5% maan bruttokansantuotteesta. Lisäksi turismi työllisti noin 10% maan työvoimasta.
Turismin tuottavuudesta huolimatta Amsterdamin kaupunki on aloittanut turismin vastaisia toimia hillitäkseen kaupunkia ja asukkaita vahingoittavaa massaturismia. Nämä toimet ovat kuitenkin saaneet osakseen kritiikkiä siitä, että ne uhkaavat viedä Amsterdamin sielun. Itsekin aluksi ihmettelin kuinka paikalliset ovat niin kiintyneitä Punaisten lyhtyjen alueeseen ja coffeeshoppeihin, sillä kaikki keskustassa asuvat ystäväni ovat kuorossa valittaneet kuinka sankat turistijoukot häiritsevät heidän jokapäiväistä elämäänsä. Kuitenkin, suurin osa ystäväpiiristäni on kansainvälisiä opiskelijoita/expatteja, jotka eivät välttämättä koe merkittävää yhteyttä kaupunkikulttuuriin. Tutkittuani asiaa hieman olen alkanut ymmärtää paikallisten kantaa asiaan. Halusinkin siksi jakaa kertomuksen siitä, mitä suurimmat turismivetonaulat, punaisten lyhtyjen alue ja coffeeshopit, merkitsevät paikallisille ja kuinka massaturismin vastaiset aloitteet kaupungin hallituksen puolelta uhkaavat muuttaa jopa vuosisatoja jatkuneita perinteitä.
De Wallenin Lyhyt Historia
Punaisten Lyhtyjen alue, tai kavereiden kesken De Wallen, kätkee sisäänsä värikkään historian, joka juontaa juurensa aina 1300-luvulle asti. Amsterdamin laajentuessa keskiajalla kaupungin suojaksi rakennettiin muureja. Alueella sijaitsi monia kaupungin satamista, ja se sijaitsi strategisesti vesireitin varrella, mikä teki siitä kiinnostavan kauppapaikan.
Vaikka De Wallen oli alusta alkaen kaupallisesti merkittävä alue, sen maine muuttui 1600-luvulla, kun Alankomaat kukoisti voimakkaan merenkulun ja kaupankäynnin ansiosta. Satamissa vierailevat merimiehet etsivät paikkoja viihteelle ja huvituksille, ja De Wallenin kaduilla alkoi näkyä erilaisia viihde- ja seurustelupaikkoja. Etenkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa prostituutio alkoi vakiintua osaksi aluetta. Merimiehet ja matkailijat hakeutuivat alueelle, jossa oli runsaasti ravintoloita, baareja ja yökerhoja. Viralliset prostituoituja palvelevat ikkunat otettiin käyttöön 1900-luvun alkupuolella, ja niitä alettiin säännellä, jotta voitaisiin varmistaa parempi turvallisuus. Tänä päivänä prostituutio on Alankomaissa yhä laillista, mutta säänneltyä. Esimerkiksi, prostituutio on sallittua vain, jos se täyttää tietyt ehdot, kuten rekisteröityminen ja terveysvaatimusten noudattaminen.
Massaturismin Vaikutus De Walleniin
De Wallenin alue on kohdannut viime vuosina huomattavia haasteita massaturismin vuoksi. Turistien määrän kasvaessa on noussut esiin huolia häiriöihin, julkiseen järjestykseen ja paikallisten asukkaiden elämänlaatuun liittyen. Tämä on johtanut kaupungin aloitteisiin hajauttaa punaisten lyhtyjen alueen keskustasta ja vähentää turistien vaikutusta alueen päivittäiseen elämään. Amsterdamin kaupungin hallitus on tuonut esiin aloitteen maailman suurimmasta ”erotiikkakeskuksesta”, jonka ideana on siirtää koko De Wallenin alue yhteen rakennukseen, joka sijoitettaisiin kaupungin laidalle. Aloite on saanut osakseen vahvaa vastustusta etenkin De Wallenin työntekijöiden ja Amsterdamin kaupunkikulttuurin tukijoiden puolelta.
Coffeeshoppien Lyhyt Historia
Amsterdamin coffeeshoppien historia on monimutkainen matka, joka liittyy kaupungin kulttuuriin, huumeiden sääntelyyn ja kansainväliseen huomioon. Coffeeshopit eivät ole pelkästään paikkoja, joissa tarjoillaan kahvia, vaan myös ne tunnetaan laillisina kannabistuotteiden myyntipisteinä.
Coffeeshopit saivat alkunsa 1970-luvun alussa, kun nuoret aktivistit ja kannabiksen kannattajat halusivat tarjota turvallisen tilan, jossa ihmiset voisivat nauttia kannabiksesta ilman pelkoa rikosoikeudellisista seuraamuksista. Alankomaissa kannabiksen hallussapito pienen määrän osalta oli dekriminalisoitu, mutta sen myynti oli edelleen laitonta. Vuonna 1976 Alankomaat laillisti kannabiksen käytön henkilökohtaiseen käyttöön ja salli sen myynnin coffeeshopeissa yhtenä ensimmäisistä maista. Nykyään coffeeshopit voivat edelleen laillistesti myydä kannabistuotteita, mutta tietyin rajoituksin. Näihin kuuluu esimerkiksi säännelty enimmäismäärä, jonka asiakas voi ostaa päivässä. Tällä hetkellä tämä rajoitus on 5 grammaa per asiakas/per päivä. Kannabiksen kasvattaminen edes omaan käyttöön on puolestaan laitonta ja johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Fun fact: jokaisessa vuokrasopimuksessani on ollut erikseen pykälä, joka muistuttaa tästä laista.
Massaturismin Vaikutus Coffeeshoppeihin
Vaikka coffeeshopit ovat olleet suosittuja ja ovat osaltaan edistäneet turismin kasvua, ne ovat myös aiheuttaneet haasteita kaupungille. Massaturismi ja sen mukanaan tuomat ongelmat, kuten häiriökäyttäytyminen ja järjestyshäiriöt, ovat johtaneet kaupungin pyrkimyksiin rajoittaa coffeeshoppien toimintaa ja säännellä niitä tiukemmin. On ollut myös puhetta aloitteesta, joka kieltäisi täysin kannabiksen myymisen turisteille, mutta tätä on vastustettu, sillä aloitteen on ennustettu lisäävän turisteille suunnattua kannabiksen katukauppaa.
Tulevaisuus (?)
On vaikea ennustaa mitä kotikaupungilleni tulee tapahtumaan. Onko mahdollista säilyttää kaupunkikulttuurin kulmakivet, De Wallenin alue ja Coffeeshopit? Onko turismia mahdollista hillitä muin keinoin kuin poistamalla nämä kansainväliset vetonaulat kaupungin keskustasta? Aiheen ympärillä on niin paljon poliittista keskustelua eri tahojen ja asiasta paljon enemmän tietävien suunnalta, etten itse oikeastaan osaa sanoa asiaan juuta enkä jaata. Pian viisi vuotta Amsterdamissa kuitenkin toivon, että turismin hillitsemiseksi voidaan tehdä jotain, jotta ajatus oman kotikaupungin keskustassa käymisestä muuten kuin off-seasonin viikonpäivinä ei hirvittäisi.
Nuoresta iästä huolimatta jo kolmelle mantereelle kotiaan rakentanut juureton, mutta maadoitettu maisteriopiskelija larppaamassa lokaalia Alankomaiden pääkaupungissa, Amsterdamissa. Global Health opintojen sivussa aika kuluu haaveillen ja aina seuraavaa seikkailua suunnitellen.
