LEIPZIG, BERLIININ TUNTEMATTOMAMPI PIKKUSISKO – 9 VINKKIÄ

Leipzig, tuo maanantaimielenosoituksista ja Napoleonin valloituksista kuuluisa saksalaiskaupunki – jota suurin osa suomalaisista tuskin osaisi sijoittaa kartalle ollenkaan. Puolen miljoonan asukkaan Leipzig on turistikohde lähinnä kotimaanmatkailijoille, mutta se on ehdottomasti visiitin arvoinen: täällä pääsee vielä tamppaamaan klubeilla ja lekottelemaan rannoilla vailla selfiekeppien kanssa huitovaa kansanosaa.

Kaupungin tunnetuimmat nähtävyydet, kuten MDR-tornin terassi ja sotamuistomerkki Völkerschlachtdenkmal löytyvät helpoiten Tripadvisorista, joten tarjoilen tässä postauksessa paikallisen näkökulmasta 9 vinkkiä Leipzigiin, jota Berliinin pikkusiskoksikin tituleerataan.

1. Korkeakulttuuria

Aloitetaan Leipzig-kierros salonkikelpoisimmista kohteista, sillä (ihastuttavaa) ryönää tässä kaupungissa riittää. Taiteenystävät voivat nautiskella täällä Grassi-museon ja taidemuseo-MDBK:n aarteista sangen kohtuullisin lippuhinnoin – joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona jopa ilmaiseksi. Leipzigin ooppera ei ole yhtä kuuluisa kuin Dresdenin, mutta erittäin laadukas sekin, ja oopperataloa vastapäätä oleva Gewandhaus tarjoilee teatteria ja konsertteja moneen makuun. Klassinen musiikki ja kristinusko kohtaavat Leipzigin keskustassa yllättävällä tavalla, sillä vanha kunnon Johann Sebastian Bach toimi Thomaskirchen kanttorina pitkät pätkät, ja hänen kappaleitaan esitetään kirkossa edelleen säännöllisesti. Joskus niitä tulkitsee myös kuuluisa poikakuoro Thomanerchor.

Se korkeakulttuurista, sillä en taida  kiipeilyromuineni ja räppimieltymyksineni kuulua oikein kohdeyleisöön.

2. Musiikkiskene

Berliini on todella kuuluisa klubeistaan – jopa liian kuuluisa. Elektronisen musiikin ystävät löytävätkin Leipzigista paikkoja, joissa raikaa yhtä maailmanluokan tekno/downtempo/Goa/mistä-ikinä-nyt-tykkääkään, mutta jossa ei tarvitse taistella turistimassojen kanssa sisäänpääsystä. Varoituksen sanana kuitenkin, että Leipzigissakin joissain paikoissa portsarit rajoittavat aika rajulla kädellä sisäänpääsijöiden määrää ja laatua. Erityisesti IfZ eli Institut für Zukunft on melko tarkka asiakaskunnastaan, eikä sisään pääse, ellei ole pukeutunut illan henkeen sopivasti ja perillä musiikkikattauksesta. IfZ panostaa inklusiivisuuteen, ja tila on tehty mahdollisimman turvalliseksi kaikille etnisille ryhmille, sukupuolille ja seksuaalisille suuntautumisille.

Vaikka tekno on valtava juttu Leipzigissa, löytyy muutakin musiikkia. Tunnettuja keikkapaikkoja ovat esimerkiksi Felsenkeller, Werk 2 ja Conne Island, ja tarjontaa löytyy räpistä punkkiin ja doomista waveen. Leipzig on monien vaihtoehtokulttuurien koti, ja siellä järjestetään esimerkiksi aina alkukesästä Wave-Gotik Treffen, johon saapuu mustanpuhuvaa yleisöä ympäri Eurooppaa. Keikkaliput ovat muuten Leipzigissa mielestäni todella kohtuullisen hintaisia ja tunnelma on konserteissa loistava!  

Virallisten klubien ja keikkapaikkojen lisäksi Leipzig on Berliinin tapaan kunnostautunut epävirallisten bileiden järjestämisessä. Teinit bilettävät Sachsenbrücke-sillalla tai puistoissa, mutta musiikki (eikä päihteet) edellä järjestetään talvisin klubi-iltoja yksityisasunnoissa. Kesäisin puolestaan open air -kulttuuri on voimissaan, ja teknokollektiivit raijaavat kaiuttimet aggregaatteineen salaisiin paikkoihin metriin tai järvien rannoille. Näihin reiveihin on vaikeaa löytää, mutta ne ovat ehdottomasti vaivan arvoisia. Mikäli haluat tutustua tähän kulttuuriin, laita minulle viestiä vaikkapa IG:ssä!

3. Kirjamessut ja joulutori

Korona-aikaan nämä ilot valitettavasti peruuntuivat vähintään kerran, mutta Leipzigiin on syytä saapua myös kesäajan ulkopuolella erilaisten messujen ja tapahtumien merkeissä. Messuista kuuluisin lienee Leipziger Buchmesse eli kirjamessut, yksi Saksan merkittävimmistä kirja-alan tapahtumista. Nämä messut ovat takuulla tulleet monille suomalaiskirjailijoillekin tutuiksi. Leipzig maailmankartalle!

Olen ollut muutaman kerran Leipzigin joulutorilla töissä, joten tunnen tapahtuman sangen hyvin. En kuitenkaan suosittele toria vain kotiin päin vetääkseni, vaan se todella näkemisen ja kokemisen arvoinen. Toisin kuin monissa muissa saksalaiskaupungeissa, Leipzigin joulutori on sijoittunut hyvin tiiviisti ydinkeskustan alueelle, mikä luo jouluisen rinnakkaistodellisuuden ankeisiin joulukuun räntäsateisiin. Leipzigin tori on keskittynyt pitkälti ruoka- ja juomatarjontaan eikä romun kauppaamiseen. Tunnelma on iltaisin katossa, kun työ- ja kaveriporukat kiertävät Glühwein-kojuja, lauleskelevat joululauluja ja herkuttelevat paahdetuilla manteleilla ja makkaroilla. Augustusplatz-aukiolla sijaitsee suomalainen joulukylä, josta saa glögiä ja loimulohta, sekä tirolilainen mökkirykelmä, jossa Schlager raikaa ja käpysnapsi tekee kauppansa. Railakkaan illan päätteeksi voi vielä hurjastella muutaman kierroksen maailmanpyörässä. Prost!

Vähemmän perinteisestä menosta kiinnostunut voi hypätä Augustusplatzilta etelään suuntaavaan raitiovaunuun ja ajella Werk 2 -kulttuurikeskuksen vaihtoehtojoulutorille, jossa paikalliset käsityöläiset myyvät koruja, vaatteita ja muuta käyttötavaraa, ja jonka ruokatorilla voi herkutella lämpimillä annoksilla ympäri maailman Georgiasta Etiopiaan.

4. Connewitz

Leipzigin kenties tunnetuin – hyvässä ja pahassa – kaupunginosa Connewitz sijaitsee keskustasta pari kilometriä etelään. Leipzigilla on maine vasemmistolaiskaupunkina, minkä multihuipentuma Connewitz on. Täällä parvekkeilta roikkuvat antifa-liput, kaupunki jynssää suurikokoisia ACAB-graffiteja raivokkaasti talojen seiniltä ja vassarivanhemmat kuskaavat pikkuisiaan tavarapyörillä päiväkotiin. Connewitz-kuplassa lipitetään Club Matea ja Sternburg-olutta, joka toinen ravintola tarjoaa vain vegaaniruokaa ja naapurustoa yhdistää into järjestää mielenosoituksia, joiden ylilyönnit ovat luoneet Connewitzille kyseenalaista mainetta.

Gentrifikaatio on saapunut Connewitziinkin, ja alueelle rakennetaan vallattujen talojen tilalle upouusia, kalliita asuntoja. Hinnat nousevat jatkuvasti, ja radikaalein ja vähävaraisin kansanosa on muuttamassa alueelta kovaa vauhtia pois enimmäkseen kaupungin itäosiin. Kenties Eisista (siitä pian lisää) on sukeutumassa uusi Connewitz?

Connewitzissa ei tarvitse nähdä nälkää – herkullista ja kohtuuhintaista apetta saa vaikkapa Ca Phao -vietnamilaisesta tai La Cosita -kuubalaisesta.

5. Plagwitz

Kun vuosikymmen pyörähtää siitä iästä ja kiihkosta, jossa heitellään poliisia kivillä ja jammaillaan Conne Islandilla auringonnousuun asti tai reilusti sen yli, entiset vaihtoehtonuoret hankkivat hyväpalkkaisen duunin, koiran, lapsia ja muuttavat Plagwitziin, Leipzigin läntiseen keskustaan. Plagwitz on tunnettu loistavasta ravintolatarjonnastaan ja komeista kämpistä kanaalien varrella – kyllä, Leipzigissa on myös kanaaleita! Vietnamilaista, italialaista, israelilaista, marokkolaista, meksikolaista… Plagwitzin kuppiloissa valinnanvaraa riittää, ja terasseilla notkutaan kilistellen varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Leipzigin West sidea on siunattu myös suurilla, viihtyisillä puistoilla, kuten Palmengarten.

6. Eisenbahnstraße

Jos kaipaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, Leipzigista löytyy sangen kyseenalainen nähtävyys: Eisenbahnstraße, yksi koko Saksan pahamaineisimmista ja väkivaltaisimmista kaduista. Asuin ”Eisin” läheisyydessä puolitoista vuotta, ja suurin todistamani draama taisi koostua teinipoikien papattileikeistä. Eisi on tunnettu huumekaupan ja siihen liittyvän jengiväkivallan keskuksena, mutta päivänvalossa kadunpätkä poikkeaa muista Leipzigin vastaavista lähinnä kebab-kioskien suuren määrän takia. Eisi on naistenlehtien ylikäytettyillä lässytyssanoilla kuvaten elämänmakuinen, rouhea ja monitahoinen: jatkojen jatkoilta palaavat teknohipsterit raahustavat aurinkolasit päässään jalkakäytävällä, turkkia ja arabiaa huutavat torimyyjät yrittävät laulaa toisensa suohon, poliisiautot ajavat rallia Eisia edestakaisin, koripallot rämisevät puiston korishäkin seiniä vasten ja perheenäidit lykkäävät lapsosia kaiken kaaoksen läpi vaunuissa.

Keskustasta on reilun kilometrin matka Eisille, joten jos matkalaisen kurkkua kuivaa ja vatsaa kurnii, suosittelen poikkeamaan Brothersiin tai Bistro Syrieniin hiukopalalle tai opiskelijoiden suosimaan Peter K -kuppilaan lasilliselle. Hyvässä lykyssä pääsee myös osallistumaan Peter K:n legendaariseen pubivisaan!

7. Jos metsään haluat mennä nyt – Auwald

Vassariänkyröinnin lisäksi Connewitzia on siunattu myös Leipzigin keuhkoilla, eli Auwald-metsällä. Jalot lehtipuut eli pyökit, tammet ja muut kurottelevat täällä korkeuksiin (mikäli puusto todella kiinnostaa, tutustu tähän tutkimushankkeeseen). Metsikössä on paljon merkittyjä kävely- ja pyöräilyreittejä, ja pääseepä siihen tutustumaan myös kanootista käsin – kaikenkarvaisia veneitä vuokraa Bootsverleih am Wildpark.

Mikäli on reissussa lasten kanssa tai muuten vain haluaa nähdä eläinystäviä, Auwaldissa sijaitsee myös Wildpark-eläinpuisto, jossa asustelee paljon Saksan luontoon kuuluvia kavereita, kuten erilaisia kauriita ja peuroja, saukkoja ja mufloneita. Ehdoton suosikkini Wildparkissa on villisika-aitaus, jossa lauma neuvokkaita töpselikärsiä tonkii maata ja rypee mudassa. Aitauksessa on niin reilusti tilaa, että possuja ei joka kerta edes näe. Wildpark on muuten kaupungin ylläpitämä eli vierailijoille ilmainen! Suosittelen tosin kilauttamaan pari kolikkoa lahjoituskassaan. Lapsia viihdyttää siellä myös suuri leikkipuisto.

8. Biitsielämää hiilikaivoksissa

Lempipaikkani Leipzigissa ovat ehdottomasti länsi- ja eteläosan järvet, jotka eivät häviä vedenlaadussa tai lekottelupaikoissa edes Välimerelle. Järvet ovat suht uusi keksintö, sillä ne ovat vedellä täyttyneitä/täytettyjä DDR-aikaisia ruskohiilikaivoksia. Voiko olla parempaa käyttöä vanhalle hiilikaivokselle kuin kaikille avoin virkistysalue? Järvissä voi uimisen lisäksi myös purjehtia, meloa tai vaikka purjehiihtää. Joka järven ympäri on myös rakennettu ihana ”rantaraitti”, jota pitkin on mukavaa kävellä, juosta tai pyöräillä vuoden ympäri.

Cospudener See on järvistä suosituin, ja sen rannoilla sijaitsee biitsibaareja ja -ravintoloita kuin Kroatiassa ikään. Sen vieressä sijaitsee hieman pienempi mutta aivan yhtä viihtyisä Markleeberger See. Oma suosikkini on Kulkwitzer See, joka on pumpattu täyteen jo 70-luvulla, joten sen rannat näyttävät luonnollisemmilta ja metsät sen ympärillä ovat kasvaneet jo korkeampiin mittoihin. ”Kulkille” pääsee suoraa tietä ykkösratikalla (päätepysäkki Lausen), ja sieltä saa muuten Leipzigin parasta jäätelöä (Teuflig Gutes Eis).

9. Mini-Hampuri, eli kanaalien kaupunki

Vesistöistä puhuttaessa on mainittava myös Leipzigin länsi- ja eteläosien halki virtaava Weiße Elster -joki, joka ei itsessään ole mitään verrattuna Rheniin, Spreehen tai Tonavaan, mutta jota ympäröi ainutlaatuinen Auwald-suistometsä (josta kerroinkin jo aiemmin). Elsteriin laskee myös monta Plagwitzin kaupunginosaa halkovaa kanavaa, jotka virtaavat punatiilisten vanhojen teollisuusrakennusten halki. Ihan kuin Hampurissa! Mikäli mielii tutustua kanaviin ja jokeen tarkemmin, voi vuokrata kajakin ja lähteä sompailemaan ympäri Elsteriä ja sen sivuvesiä. Kukkarokaan ei kajakkihommissa liikaa kevene, sillä kahden hengen kulkupeli maksaa kahdelta tunnilta muistaakseni 15 euroa. Patoja ja suurempia aluksia on tosin syytä varoa, ja osassa kanaaleita saa meloa vain yhteen suuntaan.

Kaupunkialueellakin on hienoa vesistöluontoa, ja kanaalien varrella voi bongata piisameita, kuningaskalastajia ja vieraslajeja kuten nutrioita ja pesukarhuja.

*

Oletko sattumalta käynyt Leipzigissa, ja mitä pidit kaupungista? Vai suunnitteletko vielä vierailua tähän Saksin helmeen? Jos haluat lisää täsmävinkkejä kaupunkiin, annan niitä mielelläni kommenteissa tai Instagramissa.

Psst! Olemme jakaneet vinkkejä kotikaupunkeihimme ennenkin: tutustu Moskovaan, Lissaboniin tai Calgaryyn!